Ero sivun ”Romeo ja Julia” versioiden välillä

473 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
Kuvitus + tekstinmuokkausta + pari lisätietoa
(→‎Elokuva: Poistan näytelmän yhteydestä tiedot elokuvasta, koska ne löytyvät elokuvaa käsittelevästä artikkelista)
(Kuvitus + tekstinmuokkausta + pari lisätietoa)
{{Tämä artikkeli|käsittelee näytelmää. Sanan muista merkityksistä, katso [[Romeo ja Julia (täsmennyssivu)]].}}
 
[[Kuva:Romeo and juliet brown.jpg|thumb|right|[[Ford Madox Brown]]in Romeon ja Julian parvekekohtausta kuvaava öljyvärimaalaus vuodelta 1870.]]
'''Romeo ja Julia''' (englantilainen alkuteos ''Romeo and Juliet'') on [[William Shakespeare]]n tragedia kahdesta rakastavaisesta; Romeo Montaguesta ja Julia Capuletista, joiden suvut olivat olleet riidoissa niin kauan kuin voitiin muistaa.
Useissa muissakin Shakespearen näytelmissä on käytetty rakkauden ja kuoleman yhdistävää ''Liebestod-motiivia''. Alun perin tarina ei ole Shakespearen keksimä, vaan hän on käyttänyt pohjana englantilaista runoa, joka on käännös ranskalaisesta runosta, joka puolestaan on käännös italialaisesta runosta. Shakespeare oli kuitenkin ensimmäinen, joka kirjoitti siitä näytelmän.
 
'''''Romeo ja Julia''''' (englantilainenenglanninkielinen alkuteos ''Romeo and Juliet'') on [[William Shakespeare]]n kirjoittama [[tragedia]], jonka uskotaan syntyneen vuosien [[1591]] ja [[1595]] aikoihin. Näytelmä sijoittuu [[Verona]]an ja kertoo kahdesta rakastavaisesta;, Romeo Montaguesta ja Julia Capuletista, joiden suvut olivatovat olleet riidoissa niinikimuistoisista kauanajoista kuinalkaen. voitiin muistaa.
Aiheesta on tehty monia elokuvia, oopperoita ja baletteja, uusimpana [[William Shakespeare's Romeo and Juliet]].
 
Shakespeare löysi aiheen näytelmäänsä englanninkielisestä runosta, joka on käännös Ranskan kautta välittyneestä italialaisesta kertomuksesta. Shakespeare ehti ensimmäisenä kirjoittaa aiheesta näytelmän. Shakespeare käyttää useissa muissakin näytelmissään ''Romeossa ja Juliassa'' esiintyvää ''Liebestod-motiivia'', joka yhdistää rakkauden ja kuoleman toisiinsa.
Jos yleiskielessä joitakuita kutsutaan Romeoksi ja Juliaksi, tarkoitetaan yleensä romanttisia rakastavaisia.
 
Näytelmän pohjalta on syntynyt useita elokuvia, oopperoita ja baletteja. Yksi ensimmäisistä elokuvasovituksista oli Clément Mauricen ohjaus ''Roméo et Juliette'' (1900). Tuoreista sovituksista tunnetuimpia on [[Baz Luhrmann]]in ohjaama ''[[William Shakespearen Romeo + Julia]]'' vuodelta 1996. Samoin [[Leonard Bernstein]]in ja [[Arthur Laurents]]in [[musikaali]] ''[[West Side Story]]'' (1957) perustuu Shakespearen tarinaan.
== Henkilöt ==
 
Arkipuheessa kahden nuoren kutsuminen "Romeoksi ja Juliaksi" viittaa yleensä romanttisiin rakastavaisiin.
'''Romeo''' on toinen kirjan päähenkilöistä, rikkaan Montaguen poika. Hän on iältään noin 17-vuotias ja kirjan alussa, ennen kuin hän tapaa Julian, hän on palavasti rakastunut Rosalina-nimiseen Capuletiin, jolta ei kuitenkaan saa vastarakkautta. Siksi Romeo on alussa erittäin alla päin ja hänen kerrotaan vaeltelevan yksin metsässä itkemässä. Hänellä on erittäin voimakkaat tunteet ja tunteiden vallassa hän tekee paljon ajattelemattomia asioita.
 
== Näytelmän henkilöt ==
'''Julia''' on Capuletin tytär, joka on kaksi viikkoa vaille 14-vuotias. Nuoresta iästään huolimatta hänen tunne-elämänsä on erittäin voimakasta. Hänen vanhempansa painostavat häntä suostumaan kreivi Parisin kosintaan, vaikka tyttö ei ole vielä naimisiin menosta kiinnostunut. Julia on tottunut olemaan kiltti tyttö ja tottelemaan vanhempiaan, mutta rakastuessaan Romeoon hän uhmaa vanhempiensa tahtoa.
 
'''Romeo''' on toinen kirjan päähenkilöistä, rikkaan Montaguen poika. Hän on iältään noin 17-vuotias ja kirjanteoksen alussa, ennen kuinJulian hän tapaa Juliantapaamista, hän on palavasti rakastunut Rosalina-nimiseen Capuletiin, jolta ei kuitenkaan saa vastarakkautta. Siksi Romeo on alussa erittäin alla päin ja hänen kerrotaan vaeltelevan yksin metsässä itkemässä. Hänellä on erittäin voimakkaat tunteet, ja tunteiden vallassa hän tekee paljon ajattelemattomia asioita.
'''Montague ja rouva Montague''' ovat Romeon vanhemmat.
 
'''Julia''' on Capuletin tytär, joka on kaksi viikkoa vaille 14-vuotias. Nuoresta iästään huolimatta hänen tunne-elämänsä on erittäin voimakasta. Hänen vanhempansa painostavat häntä suostumaan kreivi Parisin kosintaan, vaikka tyttö ei ole vielä naimisiinhalukas menostamenemään kiinnostunutnaimisiin. Julia on tottunut olemaan kiltti tyttö ja tottelemaan vanhempiaan, mutta rakastuessaan Romeoon hän uhmaa vanhempiensa tahtoa.
'''Capulet ja rouva Capulet''' ovat Julian vanhemmat.
 
'''Montague''' ja '''rouva Montague''' ovat Romeon vanhemmat.
'''Benvolio''' on Romeon serkku. Hän on rauhaa rakastava ihminen, joka välttää tappeluita ja pyrkii joka tilanteessa totuuteen.
 
'''Capulet''' ja '''rouva Capulet''' ovat Julian vanhemmat.
'''Mercutio''' on Romeon paras ystävä ja ruhtinaan sukulainen. Mercutio laskee leikkiä joka asiasta ja kertoo paljon vitsejä ja on erittäin energinen henkilö.
 
'''TybaltBenvolio''' on JulianRomeon serkku. Hän onrakastaa täydellinenrauhaa vastakohtaja Benvoliolle. Tybalt etsii ainavälttää tappeluita jasekä haastaapyrkii riitaa.joka Jokatilanteessa kerta, kun hän esiintyy näytelmässä, seuraa ongelmiatotuuteen.
 
'''Mercutio''' on Romeon paras ystävä ja ruhtinaan sukulainen. MercutioHän laskee mielellään leikkiä joka asiasta ja kertoo paljon vitsejä ja on erittäin energinen henkilö.
'''Imettäjä''' on hoitanut Juliaa vauvaiästä saakka. Hän on Julian palvelija ja Julialle läheisempi kuin oma äiti. Imettäjä on koominen hahmo, joka rakastaa puhumista muttei ikinä pääse itse asiaan.
 
'''Tybalt''' on Julian serkku ja täydellinen vastakohta Benvoliolle. Tybalt etsii aina tappeluita ja haastaa riitaa. Joka kerta, kun hän esiintyy näytelmässä, seuraa ongelmia.
'''Veli Lorenzo''' on munkki, joka vihkii Romeon ja Julian ja on siis Imettäjän ohella ainoa ulkopuolinen, joka tietää näiden kahden liitosta.
 
'''Imettäjä''' on hoitanut Juliaa vauvaiästä saakka. Hän on Julian palvelija ja Julialle läheisempi kuin oma äiti. Imettäjä on koominen hahmo, joka rakastaa puhumista muttei ikinä pääse itse asiaan.
'''Kreivi Paris''' on herrasmies, jonka kanssa Julian vanhemmat haluavat tytön avioituvan. Julia ei ole asiasta ollenkaan samaa mieltä.
 
'''Veli Lorenzo''' on munkki, joka vihkii Romeon ja Julian javihkivä on[[Munkki siis(uskonto)|munkki]]. Imettäjän ohella ainoahän ulkopuolinen,siis jokaainoana ulkopuolisena tietää näiden kahden rakastavaisen liitosta.
'''Ruhtinas''' pitää järjestystä yllä Veronassa. Hän antaa tuomioita ja päättää kaikesta. Hän on täydellisesti kyllästynyt Capuletien ja Montagueiden riitaan.
 
'''Kreivi Paris''' on herrasmies, jonka kanssa Julian vanhemmat haluavat tytönvastahankaisen tyttärensä avioituvan. Julia ei ole asiasta ollenkaan samaa mieltä.
'''Pietari''' on Imettäjän palvelija.
 
'''Ruhtinas''' pitäähallitsee järjestystä yllä VeronassaVeronaa. Hän antaa tuomioita ja päättää kaikesta. HänRuhtinas on täydellisestitäysin kyllästynyt Capuletien ja Montagueiden väliseen riitaan.
 
'''Pietari''' on Imettäjänimettäjän palvelija.
 
'''Balthasar''' on Romeon palvelija.
 
== TarinaNäytelmän tarina ==
{{juonipaljastus}}
 
{{juonipaljastus loppu}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
 
== Aiheesta muualla ==
{{Wikiaineisto|en|The Tragedy of Romeo and Juliet}}
* [http://fi.shakespeare-1.com/romeo-ja-julia/ Romeo ja Julia]
100

muokkausta