Ero sivun ”Samojedit” versioiden välillä

360 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
uskonnosta
p
(uskonnosta)
[[Kuva:Samojede in Winterdress.jpg|thumb|Samojedi talvivaatteissaan. Kuva otettu ennen vuotta 1906.]]
'''Samojedit''' on yhteisnimitys eräille [[Ural (vuoristo)|Uralin]] itäpuolella eläville paimentolaiskansoille, jotka puhuvat [[Samojedikielet|samojedikieliä]]. Samojedikansoja ovat [[nenetsit]] eli jurakit, [[enetsit]], [[ngasanit]] ja [[selkupit]], joista selkupit ovat viimeisiä eteläsamojedeja. [[Matorit]] ja [[jurassit]] ovat kuolleet sukupuuttoon jo [[1800-luku|1800-luvulla]], viimeinen [[kamassit|kamassi]], joka puhui kamassien omaa kieltä, kuoli vuonna [[1989]]. Samojedit mainittiin keskieurooppalaisissa lähteissä ensimmäisen kerran [[1600-luku|1600-luvun]] lopussa, mutta kiinalaisissa lähteissä hieman ennen ajanlaskumme alkua on maininta metsästäjäkansasta, jonka arvellaan edustaneen samojedeja<ref>Korhonen & Kulonen, s. 305</ref>.
 
Samojedikielet ja suomalais-ugrilaiset kielet muodostavat yhdessä [[uralilaiset kielet|uralilaisen kielikunnan]]. Samojedit eivät kuitenkaan ole geneettisesti kovinkaan läheistä sukua läntisemmille suomalais-ugrilaisille kansoille kuten suomalaisille tai virolaisille, vaan muille alueen aasialaisille kansoille.
 
Pohjoissamojedien tärkein elinkeino on [[poronhoito]], ja muita elinkeinoja ovat [[metsästys]] ja [[kalastus]]. Etelämpänä asuvien selkuppien pääelinkeino on [[hantit|hantien]] tavoin oravanmetsästys, mutta myös ketunmetsästystä ja kalastusta harjoitetaan. Samojedien luontaiselinkeinojen tulevaisuutta uhkaauhkaavat [[Siperia|Länsi-Siperian]] lisääntyvät öljyn- ja kaasunporaukset, sillä ne supistavat porojen laidunmaita ja saastuttavat jokia.<ref>Korhonen & Kulonen, s. 306–308</ref>
Samojedit mainittiin keskieurooppalaisissa lähteissä ensimmäisen kerran [[1600-luku|1600-luvun]] lopussa. Vaikka samojedit ovat suureksi osaksi kääntyneet [[kristinusko]]on jo [[1500-luku|1500-luvulta]] lähtien, monia [[Šamanismi|šamaaniperinteitä]] on säilynyt aina [[1900-luku|1900-luvulle]] asti.
 
Samojedien uskonto edustaa muiden Siperian kansojen tapaan [[šamanismi]]a. Jumaluuksia ovat ylijumala ja lukuisat henget, joihin pitävät yhteyttä šamaanit. Merkittävässä asemassa ovat myös puusta valmistettavat kotijumalat, jotka edustavat mm. esi-isien henkiä. Uskonnollisiin menoihin kuuluu uhraaminen henkien lepyttämiseksi. <ref>Korhonen & Kulonen, s. 308–309</ref>
Pohjoissamojedien tärkein elinkeino on [[poronhoito]], ja muita elinkeinoja ovat [[metsästys]] ja [[kalastus]]. Etelämpänä asuvien selkuppien pääelinkeino on [[hantit|hantien]] tavoin oravanmetsästys, mutta myös ketunmetsästystä ja kalastusta harjoitetaan. Samojedien luontaiselinkeinojen tulevaisuutta uhkaa [[Siperia|Länsi-Siperian]] lisääntyvät öljyn- ja kaasunporaukset, sillä ne supistavat porojen laidunmaita ja saastuttavat jokia.<ref>Korhonen & Kulonen, s. 306–308</ref>
 
== Lähteet ==
1 847

muokkausta