Ero sivun ”Fluoriitti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Mallinekutsu, mineraalilaatikko ja lähteet kuntoon
Rivi 1:
{{Mineraali
| nimi = Fluoriitti
| luokka = [[Mineraali]]
| kuva = Fluorite crystals 270x444.jpg
| kuvateksti = Fluoriittikiteitä
| kaava = [[Kalsium|Ca]][[Fluori|F]]<sub>2</sub>
| molekyylipaino =
| väri = Vaihtelee, voi olla violetti, kellertävä, punertava, väritön
| asu = Kiteinen, kuutiolliset kiteet yleisiä
| kidejärjestelmä = Kuutiollinen
| kaksostus =
| lohkeavuus = Täydellinen
| murros = Sälöinen, lähes simpukkamainen
| taottauus = Murenee taottaessa
| mohs = 4
| ominaispaino =
| tiheys = 3,175 - 3,56 g/cm3
| sulamispiste = 1360 °C
| sulavuus =
| liukenevuus =
| optiset = Isotrooppinen
| kiilto = Lasimainen, matta
| kiillotettu =
| taitekerroin = n = 1,433 - 1,448
| kahtaistaitto = Ei ole
| dispersio = Ei ole
| pleokroismi = Ei ole
| fluoresenssi = Useimmiten sininen, muut värit epäpuhtauksien aiheuttamia
| absorptio =
| viiru = Valkoinen
| läpinäkyvyys = Läpinäkyvä
| diagnostiset piirteet =
| muut ominaisuudet =
| lähteet = <ref>http://www.mindat.org/min-1576.html</ref>
}}
'''Fluoriitti''' eli '''fluorisälpä'''([[Kalsium|Ca]][[Fluori|F]]<sub>2</sub>) on [[Halogenidi|halogenidimineraali]], jota tavataan usein [[Hydroterminen|hydrotermisissä]] [[Juoni (Geologia)|juonissa]] sekä [[Sedimenttikivi|sedimenttikivissä]]. Fluoriitin kidejärjestelmä on kuutiollinen; sen asu on tavallisesti kiteinen, mutta joskus myös massiivinen tai rakeinen. Fluoriitti esiintyy useimmiten omamuotoisina, kuutiollisina kiteinä, mutta joskus tavataan myös kahdeksankulmaisia kiteitä. Fluoriitin kiteet ovat usein [[Kaksostus|kaksostuneita]].
 
Fluoriitin nimi on johdettu [[Latinan kieli|latinan]] sanasta ''fluo'', joka tarkoittaa 'virrata'. Mineraalilla on varsin alhainen [[sulamispiste]], n. 1360 C. Tätä fluoriitin ominaisuutta hyödynnetään esimerkiksi [[Teräs|teräksen]] valmistuksessa. [[Alkuaine]] [[Fluori]] löydettiin fluoriitista, jonka mukaan alkuaine on saanut nimensä.
 
==Viitteet==
<references/>
 
{{Tynkä/Geologia}}