Ero sivun ”Julkishyödyke” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 62.236.76.8 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Mikko Paananen tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
Esimerkki julkishyödykkeestä ja niihin liittyvistä ongelmista on pato, josta hyötyy jokaikinen maanviljelijä, joka sen takana on. Jotta padon voisi rakentaa, tarvitaan sille rahoitus, jota voi kuitenkin olla vaikea saada maanviljelijöiltä vapaaehtoisesti. Moni maanviljelijä voisi yrittää [[vapaamatkustaja]]ksi väittäen, ettei juurikaan tarvitse patoa eikä siten suostu maksamaan sitä. Joku maanviljelijä saattaisi väittää päättäneensä ryhtyä viljelemään riisiä, joten pato itse asiassa haittaisi hänen toimintaansa. Muita julkishyödykkeitä ovat esimerkiksi tiet, katuvalot, laki, sotilaallinen puolustus, palokunta, majakat, puhdas ilma ja muut ympäristön tarjoamat "hyödykkeet", informaatiohyödykkeet kuten ohjelmistokehitys (varsinkin avoin) sekä monet keksinnöt. Myös radio- ja tv-lähetykset ovat julkishyödykkeitä, jos kaikilla on mahdollisuus vastaanottaa lähetyksiä.
Useimmiten ongelmien takia julkishyödykkeitä ei tuoteta yksityisesti, vaan ne kuuluvat pikemminkin [[julkinen sektori|julkiseen sektoriin]]. Tämä johtuu siitä, että kansantaloudellisesti kannattavin hinta julkishyödykkeen käytölle on rajakustannuksen hinta, joka julkishyödykkeissä taas on nolla tai lähellä nollaa. Tällä hinnalla yksityinen toimija ei voisi rahoittaa hyödykkeen tuottamiseen vaadittavaa investointia. Kollektiivinen toiminta analysoi mahdollisuuksia, joilla julkishyödykkeitä voidaan järjestää kuluttajien vapaaehtoisella keskenäisellä toiminnalla ilman valtiota. Lisäksi teknologian edistyksen myötä julkishyödykkeiden käyttöä voidaan hallita ja valvoa paremmin. Näin esimerkiksi televisiolähetyksien vastaanottamista on opittu kontrolloimaan siten, ettei niitä voi enää useissa tapauksissa laskea julkishyödykkeiden joukkoon.
== Katso myös ==
| |||