Ero sivun ”Kelirikko” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
==Kelirikon syyt ja vaikutukset==
Kelirikon aikana sulamisvesi ei pääse [[routa|rouda]]n takia imeytymään maahan, vaan jää päällystämättömän tien pinnalle.
Vedensekainen [[hiekka]] muuttuu [[lieju]]ksi, joka muodostaa jäätyneen routakerroksen päälle vetelän kerroksen. Vesi myös syövyttää helposti isojakin kuoppia tai sulamispuroja ja rikkoo siten tien pintaa. [[Rumpu (silta)|Tierumpujen]] kohdalla vaurion mahdollisuus on erityisen suuri, sulava routa vajottaa rumpua ja samalla tienpintaa. Jäätynyt rumpu voi kelirikon aikana myös [[tulva|tulvia]] tielle.
on erityisen suuri, sulava routa vajottaa rumpua ja samalla tienpintaa. Jäätynyt rumpu voi kelirikon aikana myös tulvia tielle.
 
==Saariston kelirikko==
[[Saaristo]]ssa kelirikko merkitsee aikaa [[kevät|keväällä]], jolloin [[jää]] alkaa sulaa ja on liian ohutta ja pehmeää kantaakseen ihmisiä tai ajoneuvoja[[ajoneuvo]]ja, mutta liian kovaa, jotta vesikulkuneuvot kykenisivät kulkemaan jäissä. Kelirikkoaika on perinteisesti merkinnyt saaristossa aikaa, jolloin yhteydet mantereelle ovat olleet kokonaan poikki. Saaristossa kelirikko alkaa yleensä [[maaliskuu]]n alussa ja kestää jäiden sulamiseen ja [[meri|meren]] avautumiseen saakka toukokuulle. Tuona aikana ainoa käyttökelpoinen kulkuneuvo on ilma-aluksia lukuun ottamatta [[ilmatyynyalus]].
 
Saaristossa kelirikko alkaa yleensä maaliskuun alussa ja kestää jäiden sulamiseen ja meren avautumiseen saakka toukokuulle. Tuona aikana ainoa käyttökelpoinen kulkuneuvo on, ilma-aluksia lukuun ottamatta, [[ilmatyynyalus]].
 
[[Luokka:Sää]]