Wikipedia

Ero sivun ”Delawaret” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Bandera Lenni Lenape.png|thumb|Delaware-intiaanien tunnus]]
'''Delawaret''' ovat Amerikan mantereen alkuperäisasukkaita, [[intiaani|intiaaneja]]. Heidän oma alkuperäinen nimensä oli lenape (todelliset ihmiset) ja heidän kansansa koostui useammasta kymmenestä pienestä heimosta. Lenapet kansoittivat nykyisen [[Pennsylvania]]n, osan [[Delaware]]a, [[New Jersey]]n ja [[New York]]in itäosat. 1600-luvun alkupuolella heitä oli yli 20&nbsp;000 henkeä, ja he jakaantuivat kolmeen erilliseen murreryhmään, jotka olivat ''munsee'', ''unami'' ja ''unalactigo''.<ref name="Virrankoski">{{Kirjaviite|Tekijä=Pentti Virrankoski|Nimeke=Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit|Sivu=94-99|Julkaisija=Gummerus|Vuosi=1994|Tunniste=ISBN 951-717-788-7}}</ref> Munseihin kuuluvat [[wappingerit]] oli pohjoisin heimo. He asuivat [[Hudsonjoki|Hudsonjoen]] alajuoksulla ja muodostivat usean pienemmän heimon kanssa liittokunnan, joka yhdistyi sotatilojen aikoina. New Jerseyssä asuivat [[raritanit]], jotka alun perin olivat unami-ryhmän voimakkain heimo. [[Canarseet]] ja [[montaukit]] asuttivat [[Long Island]]a, jossa heidän lisäkseen asui kymmenkunta vähemmän tunnettuja delaware-heimoja.
 
== Delaware-nimen synty ==
Rivi 10:
Delawaret edustivat [[algonkinit|algonkinien]] kieliryhmää. Toisin kuin aggressiiviset irokeesinkieliset naapurinsa, algonkin-intiaanit olivat rauhaa rakastavampia.<ref name="Canarsee">[http://hometown.aol.com/editorgaw/page53.html Canarsee History]</ref> Isoissa wigwameissa saattoi asua useita perheitä. Delawareilla oli paljon arvovaltaa muiden algonkin-kansojen keskinäisissä kilpailuissa. Heidän sanaansa kunnioitettiin, ja eritoten [[mohikaanit]] ja nanticoket arvostivat heitä. Munsee-ryhmän delawaret käyttivät paalutettuja kyliä. Tämä saattoi johtua sotaisista naapureista [[mohawkit|mohawkeista]]. Eteläisimmät delawaret eivät kyliään suojanneet.<ref name="Delaware">[http://www.tolatsga.org/dela.html Delaware History]</ref> Munseet edustivat [[susi]]en klaania. Unamien [[toteemi]] tai klaani oli [[kilpikonna]] kun taas unalatchtigot kuuluivat [[kalkkuna]]in klaaniin. <ref name="Delaware River">[http://www.newhopepa.com/DelawareRiver/Lenape2.htm Delaware River/Lenape]</ref>
 
[[Metsästys]] ja [[kalastus]] olivat tärkeitä elinkeinoja, mutta delawareilla oli myös isoja [[vilja]]-, [[peruna]]- ja [[tupakka]]peltoja. Näiden lisäksi delawaret hyödynsivät ravinnokseen erilaisia juuria, [[marja|marjoja]] ja puiden lehtiä. Rannoilta kerättiin [[simpukka|simpukoita]], [[rapu]]ja, [[kotilo]]ita ja [[osteri|ostereita]]. Jos viljelymaat muuttuivat hedelmättömiksi kylien ympärilla, muutettiin asuinpaikkaa. Muutoin kylät olivat kiinteitä. Naiset hoitelivat kevyemmät työt ja vastasivat paljolti peltotöistä. Kotona ollessaan he eivät olleet miestensä [[palvelija|palvelijoita]]. Heitä kunnioitettiin ja heidän mielipiteitään kuunneltiin. Osittain tähän asiaan vaikutti varmasti myös se, että [[sukulaisuussuku]]laisuus tuli [[äiti|äidin]] puolelta. [[Lapsi]]a ei juuri kuritettu, koska vanhemmat pelkäsivät kurituksen olevan merkki [[rakkaus|rakkauden]] puutteesta, jonka nähdessään Suuri Luoja saattaisi ottaa jälkikasvun pois.
 
Henkinen vakaumus hallitsi delawarein elämää. He uskoivat suureen henkeen eli Suureen Manitoon, jota usein pidettiin koko [[Maailmankaikkeus|maailma]]n ja [[ihminen|ihmisten]] luojana.<ref name="Virrankoski"/> Tosin delawareilla oli muitakin versioita maailmankaikkeuden luomisesta riippuen siitä mihin heimoon he kuuluivat. Maniton asuinpaikka oli ylimpänä [[taivas|taivaassa]], kahdennellatoista tasolla. Häntä alempana asui 11 Henkeä tai Puolijumalaa, jotka hallitsivat omia tasojaan Taivaassa.<ref name="Religion and Cosmology">[http://www.astronomy.pomona.edu/archeo/astro6/delaware_ind/RELIGION.HTML Religion and Cosmology]</ref> [[Ukkonen|Ukkosella]] oli tärkeä tehtävä yläilmoissa. Se nähtiin [[siipi|siivin]] varustettuna miehennäköisenä olentona, joka teki sateen ja suojeli maan ihmisiä suurilta sarvipäisiltä [[käärme|käärmeiltä]] ja vesien [[hirviö|hirviöiltä]]. Maailmankaikkeutta katseltiin, varsinkin [[kuu]]n eri vaiheet ja [[tähti]]en asema taivaalla olivat tärkeitä, sillä ne auttoivat järjestämään monet sosiaaliset toiminnat. Yötaivas ilmoitti milloin sato voitiin istuttaa, milloin villieläimet poikivat ja milloin kalat liikkuivat vastavirtaan. Kuun määrätyllä vaiheella on sanottu olleen vaikutus sellaisiin sairauksiin kuin esimerkiksi [[epilepsia]].<ref name="Religion and Cosmology"/>
Rivi 16:
[[Tatuointi|Tatuoinnit]] olivat yleisiä kummankin [[sukupuoli|sukupuolen]] keskuudessa. Yleisen tavan mukaan monet soturit nyppivät hiuksensa jättäen vain scalppitöyhdön, joka rasvattiin kovaksi ja muotoiltiin pystyasentoon. Päälliköillä ei ollut sulkapäähineitä, yksi kotkansulka riitti. Peurannahkavaatteet oli koristeltu helmin tai piikkisian piikein. Simpukankuorista tehdyt [[korvakoru]]t olivat yleisiä.<ref name="Canarsee"/> Erilaisia kiviä ja eläinten [[hammas|hampaita]] riiputettiin kaulassa. Naiset pitivät pitkiä hiuksiaan palmikoilla ja pukeutuivat kesäaikaan polvipituisiin hameisiin. [[Talvi|Talveksi]] punottiin turkiseläinten taljan suikaleista lämpimiä viittoja. Joskus [[1750-luku|1750-luvulla]] delawareista tuli hyvin muotitietoisia pukeutumisensa suhteen. [[Hopea|Hopeiset]] nenärenkaat ja eurooppalaisilta ostetuttujen vaatteiden koristelu kirkkain värein valtasivat alaa. Myös [[lempinimi]]ä käytettiin. Päällikkö Hopokan tunnettiin yleisesti nimellä piippu tai Captain Pipe. Delawaret olivat haluttomia sanomaan koko nimensä, joten liikanimet yleistyivät tämän vuoksi.
 
Delawareilla oli eräs sangen erikoinen tapa, joka liittyi heidän matkantekoonsa. Kun suurin osa muista itärannikon alkuperäisasukkaista liikkui [[kanootti|kanootein]] katsoivat delawaret tarkoituksenmukaisemmaksi tehdä matkansa jalkaisin. Heillä oli lukemattomia intiaanipolkuja jokien varsilla ja vaikeakulkuisissa korpimaastoissa. Nämä polut olivat puolisen metriä leveitä ja niitä käytettiin yhtä hyvin metsästysmatkoilla kun kyläilemään tai neuvotteluihin mentäessä. Myöhemmin näistä historiallisista poluista kehittyi ensin kyläteitä ja [[1900-luku|1900-luvulla]] jopa valtateitä. Eräs tällainen on [[Philadelphia]]- [[New York]] välillä kulkeva King's Highway. <ref name="Delaware River"/> Tuohikanootteja delawaret eivät tehneet, vaan koversivat tukeista tai pölkyistä veneensä. Nämä kulkuvälineet olivat vaikeasti ohjattavia, eikä niitä ollut helppo kuljettaa maitse.
 
Monista delaware-kylistä löytyi "sweat lodge" (hikimaja), joka vastasi meidän kotoista [[sauna]]amme. Naisille ja miehille oli omat erilliset majansa virtojen ja jokien varsilla. [[Höyry]] saatiin aikaiseksi kaatamalla kylmää vettä kuumien kivien päälle. Välillä vilvoiteltiin uimalla tai kierimällä lumessa. Höyrymajoissa parannettiin myös sairaita yrttien, loitsujen ja höyryn yhteisvaikutuksella.<ref name="Delaware River"/>
Rivi 22:
== Laivoja suolaisen veden takaa ==
[[kuva:GiovanniVerrazano.jpg|thumb| Giovanni Verrazano.]]
Vuonna [[1524]] [[italia]]lainen merenkulkija Giovanni da Verrazano purjehti salmeen, joka sai myöhemmin hänen nimensä, ja ankkuroi nykyisen [[Staten Island]]in edustalle New Yorkissa. Hän tapasi intiaaneja, jotka olivat delawareja. Intiaanit olivat uteliaita kaja käyttäytyivät ystävällestiystävällisesti. Lähtiessään da Verrazanon miehistö kaappasi mukaansa muutaman intiaanin. Tästä eteenpäin rannikon algonkin-kieliset heimot oppivat varomaan laivoja, jotka tulivat "suolaisen veden takaa". Eurooppalaisia aluksia kävi seuraavien kahdeksankymmenen vuoden aikana vain muutamia. Ne tulivat tarkoituksenaan hankkia intiaanien kylistä [[orjatyövoima]]a. Vaikka [[orjalaiva|orjalaivoja]] ei tullut usein, niitä pelättiin. <ref name="Delaware"/>
 
== Kohtaamisia ==
Rivi 28:
Brittiläinen merikapteeni Henry Hudson oli pestautunut hollantilaiseen Länsi-Intian kauppakomppaniaan, joka etsi oikotietä [[Kiina|Kiinaan]]. Hudsonin alus Half Moon saapui syyskuussa [[1609]] nykyisen [[Manhattan]]in saaren pohjoisosiin ja jäi sinne ankkuriin. Sankka sumu pääsi yllättämään soutuvenein tutkimusretkelle lähteneet venekunnat. Eräs veneistä ajautui muista erilleen. Sumun hälvetessä veneen miehistö näki lähestyvän intiaanikanootin, jossa oli useita soutajia. Eräs merimiehistä hermostui ja ryhtyi ampumaan. Kanootista ammuttiin vastaukseksi nuolia. Yksi merimiehistä menehtyi, kaksi muuta haavoittui. Intiaanit olivat delawarein suurimman heimon, wappingerien jäseniä. Välikohtaus loppui, kun kanootti kääntyi ja lähti kauemmas.
[[kuva:HenryHudson.jpg|thumb|Henry Hudson toi mukanaan Länsi-Intian Kauppakumppanit Hollannista.]]
Tapaus jätti jälkensä. Tämän jälkeen myös eurooppalaiset olivat varovaisempia. Hudson miehistöineen jatkoi jokea ylöspäin, kunnes vesi Albanyn kohdalla muuttui niin matalaksi, ettei purjehtimista voitu jatkaa. Miehet astuivat maihin alueella, joka kuului mahican-[[mohikaanit|mohikaanien]] kansakunnalle. Heillä ei ollut kokemuksia valkoisista. He olivat innoissaan vieraista ja kävivät kauppaa [[majava]]nturkiksilla, joita heillä oli paljon. Hudsonin alus lähti lokakuussa[[lokakuu]]ssa paluumatkalle, mutta ennen merelle pääsyä he ottivat vielä yhteen kanootein liikkuvien delawarein kanssa.
 
Hudsonin työnantaja pettyi, kun oikotietä [[Kiina]]an ei ollut löytynyt. Turkikset, joita laiva toi mukanaan, herättivät kuitenkin kiinnostusta. Niitä ihasteltiin, ja niiden alkuperä kiinnosti hollantilaisia valtavasti. Ei mennyt monta kuukautta, kun turkiskauppiaita alkoi ilmestyä Hudsonin varsille.
Rivi 34:
== Turkiskauppaa ja sodankäyntiä ==
 
Turkiskauppiaat eivät välittäneet Hudsonin alajuoksun delawareista, vaan purjehtivat suoraan [[mohikaanit|mohikaanien]] maille. Sinne perustettiin vuonna 1614 hollantilaisten ensimmäinen kauppa-asema Fort Nassau. Se sijaitsi saarella [[Albany (New York)|Albanyn]] edustalla. Mohikaanien lisäksi aggressiiviset [[irokeesit|irokeesienIrokeesien liittokuntaan]] kuuluvat [[mohawkit]] majailivathalusivat osansa alueellaturkiskaupasta. kaupaten niin ikään [[turkis|turkiksia]], jotkaHe olivat intiaanienepäonnistuneet suosituinluomaan kauppatavara. Läheisessäsuhteet [[Connecticut]]issaUusi turkiskauppaa hallitsivat yksinoikeudella [[pequotitRanska|Uuteen-Ranskaan]], jotkaja olivatpyrkivät häätäneetsiksi naapuriheimotFort tieltäänNassauhin. Niinpä pequotit pyrkivät hallitsemaan kaupankäyntiä hollantilaisten kanssa.
 
SamanaikaisestiVuonna [[1617]] leimahtivat ilmiliekkiinliekkiin mohikaanienmohawkien ja mohawkienmohikaanien ikivanhat riidat, ja sodankäynti alkoi vuonna [[1617]]vihat. Intiaanisodan rajuus lopetti seudun turkiskaupan ja hollantilaiset joutuivat sulkemaan Fort Nassaun. Pohjoiset delawaret taistelivat mohikaanien tukena. Kun sota välillä taukosi, tuli hollantilaisia tuli lisää 30 sukukuntaa. Uusi kauppa-asema Fort Orange rakennettiin [[1624]]. Sota leimahti uudelleen, kun mahicanit toimivat välittäjinä hollantilaisten turkiskaupoissa eräiden pohjoisempien intiaaniheimojen kanssa. Mohawkit pääsivät sodassa voitolle neljän vuoden taistelujen jälkeen työntäen mohikaanit loitommalle. MohikaanienTämän luovutettuajälkeen mohawkit alkoivat hallitahallitsivat Hudsonjoen alueen kaupankäyntiä. Samalla heistä tuli hollantilaisten johtava kauppakumppani.
 
Munsee-ryhmän delawaret New Jerseyssä, jotka olivat taistelleet mohikaanien puolella, joutuivat mohawkien pakkoveron alle. Samaan aikaan eteläisillä unalactigo- ja unami-delawareheimoilla oli vaikeuksia Pennsylvaniassa, kun paljon vähälukuisemmat [[susquehannockit]] hyökkäsivät heidän kyliinsä. Sota ajoi delawaret etelämmäs osan paetessa sukulaisheimojen luo New Jerseyhin. Huolimatta sodankäynnin kovuudesta oli seudun turkiskauppa jatkunut koko ajan. Eurooppalaiset joutuivat näkemään, mitä alueella oli tapahtunut, sillä siellä liikkuivat konflikteista piittaamatta niin brittiläiset kuin hollantilaisetkin turkiskauppiaat. He raportoivat poltetuista delaware-kylistä ja sadoista kuolleista intiaaneista.
Rivi 44:
== Uuden Ruotsin siirtokunta ==
[[kuva:Johan Printz.jpg|220px|thumb|Johan Printz toimi 10 vuotta Uuden-Ruotsin kuvernöörinä. ]]
[[Manhattan]]in saaren eräältä delaware-heimolta ostanut [[Peter Minuit]] oli Uusien-Alankomaitten [[siirtokunta|siirtokunnan]] ensimmäinen [[kuvernööri]]. Hän kohteli intiaaneja hyvin ja vastineeksi nämä auttoivat siirtolaisten sopeutumista elämään uudella mantereella. Vuonna [[1638]], nyt jo entisenä kuvernöörinä, Minuit johdatti Delaware-joen suulle kaukaa Skandinaaviasta tulleita siirtolaisia, pääosa [[Ruotsi|Ruotsista]], mutta joukossa myös [[suomalainen|suomalaisia]]. Noin puolet kansastaan menettäneet delawaret olivat jo toipuneet sodasta ja ystävystyivät alueilleen ilmestyneiden pohjoismaalaisten kanssa. <ref name="Virrankoski"/> Fort Christina nousi Delaware-joen suulle ja myöhemmin perustettiin Uusi-Göteborg. <ref name="Henriksson"/> [[Uusi-Ruotsi]] koki lyhyen kukoistuskauden kuvernööri Johan Printzin johtamana. Odotettua kasvua ei kuitenkaan tapahtunut ja Uusien-Alankomaiden sotilasjoukot valtasivat 1650-luvulla ruotsalaissiirtokunnan itselleen. Mutta hetken aikaa 1640-luvulla Uusi-Ruotsi oli nousemassa kohti menestystä. Johan Printz suunnitteli jopa sotaa delawareja vastaan, koska näiden väitettiin surmanneen viisi siirtolaista.<ref name="Virrankoski"/> Sotahanke kaatui voimien riittämättömyyteen. Myöhemmin joskus 1650-luvun alkupuolella delawaret myivät ruotsalaisille maitaan, muttajoskaan se ei onnistunut ilman susquehannockien myöntämää lupaa. Delawarein mailta majavat oli ehditty metsästää sukupuuttoon. Susquehannockien hallitsemilta seuduilta turkiseläimiä löytyi ja veroa vastaan pääsivät delawaret metsästämäänpyydystämään majavia "isäntiensä" metsistä.
 
Uuden-Ruotsin siirtokunnasta oli tullut merkittävä kauppakumppani seudun intiaaneille. Aseet nousivat myyntivaltiksi, kun sekä delawaret että susquehannockit ostivat niitä tarkoituksenaan puolustaa itseään irokeeseja vastaan.
Rivi 52:
Jo aiemmin olivat ala-Hudsonilla asuvat wappingerit ja New Jerseyn raritanit ehtineet saada tarpeekseen Uusien-Alankomaitten siirtokunnan ylimielisestä käytöksestä. Uuden-Amsterdamin kolmannen kuvernöörin Willem Kieftin intiaanipolitiikka oli ajautunut umpikujaan, joka johti lopulta siihen, että Kieft alkoi maksaa "tapporahaa" jokaisesta intiaanista. Riitti, kun otti päänahan todisteeksi tapetusta "villi-ihmisestä". Skalpeeraus alkoi levitä laajemmalle, ja tapa tuli tunnetuksi niin intiaanien kuin valkoistenkin keskuudessa.<ref name="Henriksson"/>
 
Vuonna [[1643]] kuvernööri Kieftin erikoisosasto surmasi keskellä yötä erään wappingerien pakolaisleirin lähes kaikki 100 asukasta.<ref name="Atlas"> {{Kirjaviite|Tekijä="Carl Waldman|Nimeke=Atlas Of The North American Indian|Julkaisija=Fact On File Publications|Vuosi=1985|Sivu=96|Tunniste=ISBN 0-87196-850-9}}</ref> Sotilaat toivat uuteenUuteen-Amsterdamiin 80 irtileikattua päätä, jotka koristeltiin ja 30 vankia, joita kidutettiin julkisella paikalla.<ref name="Atlas"/> Kuultuaan mitä oli tapahtunut, intiaanit päättivät vastata sotaan sodalla. Hollantilaiset olivat erehtyneet aliarvioimaan alueen heimojen voiman.
 
Hetkessä wappingereihin yhtyi delawareheimoista kokoonpantu sotajoukko. Mukaan tulivat tappanit, hackensackit, navisinkit, haverstawit ja raritanit <ref name="Delaware"/>. Näin oli saatu kasaan yli 2&nbsp;000 intiaanisoturin muodostama useana eri rintamana hyökkäävä armeija. Hollantilaisasutukset roihusivat liekeissä, kun delawaret ja wappingerit alkoivat maksaa takaisin saamaansa kohtelua.
Rivi 60:
Uusien Alankomaiden siirtokunta kasvoi nopeasti lisää, ja intiaanien asuinalueet pienenivät. Vuonna [[1651]] ostivat hollantilaiset susquehannockeilta osan delawaremaita kysymättä maan oikeilta omistajilta munsee-ryhmän delawareilta. Muutamaa vuotta myöhemmin Uusien Alankomaiden joukot valtasivat Uuden-Ruotsin linnakkeet. Virginiasta lähtenyt isorokko pyyhkäisi delawarein kyliin vuonna [[1657]] yli [[Uusi-Englanti|Uuden Englannin]]. Lisäksi lukumääriä verotti susquehannockien kanssa tehty liitto, joka velvoitti delawaret sotimaan "isäntiensä" kanssa irokeeseja vastaan.
Samoihin aikoihin pohjoisimmat delawaret sotivat taas hollantilaisten kanssa. Sota tunnettiin nimellä "persikkasota"<ref name="Atlas"/>. Se sai alkunsa delawarenaisen varastamasta [[persikka|persikasta]]. Nainen surmattiin anastamansa hedelmän vuoksi. Tämä sai monet delawarein heimoista nousemaan kostotoimiin. he iskivät useille hollantilaisten asuinalueille, myös Uuteen-Amsterdamiin, jonka viimeiseksi jäänyt kuvernööri Peter Stuyvesant järjesti sotilaalliset voimat välittömiin vastaiskuihin. Monta delaware-kylää tuhottiin ja niihin viedyt vangit vapautettiin. Kumpikin puoli menetti paljon miehiä, kun sota välillä tauottuaan syttyi yhä uudelleen. Lopullinen rauha solmittiin vuonna [[1664]]. Samana vuonna loppui myös Uusien Alankomaiden valta Manhattanilla, kun brittijoukot valtasivat Uuden-Amsterdamin. KuvernöötiKuvernööri Stuyvesant katsoi vastarinnan hyödyttömäksi.
 
== Brittien imperiumi ==
Rivi 66:
Useimmat delawarein heimoista joutuivat vähitellen siirtymään pois mailtaan. Huomattavasti paremmin meni irokeesien viiden heimon liitolla, jotka rakensivat hirsimajojaan nyt englantilaisten kanssa lähes rinta rinnan. Irokeesit joutuivat tyytymään rauhalliseen rinnaikkaiseloon, vaikka he olivat katkeria, kun brittien [[imperiumi]] nousi heidän ympärillään.
[[kuva:Treaty of Penn with Indians by Benjamin West.jpg|thumb|left|310px|rauhansopimus delawarein kanssa vuonna 1682 (maalaus [[Benjamin West]].]]
Vuosina [[1673]] ja [[1681]] brittien lisääntyvät siirtolaisperheet ostivat maita delawareilta. Erityisen paljon maakauppaa tekivät englantilaiset [[kveekarit]] johtajanaan William Penn. Englantilaiset myös anastivat maita itselleen maksamatta niistä mitään. Tämä johti konfliktiin, joka kuitenkin päättyi rauhaan ennen puhkeamistaan sodaksi. Delaware-päällikkö [[Tammanend]] myi [[Philadelphia]]n englantilaisille [[1682]]. Samalla tehtiin varsinainen rauhansopimus. Kveekarit kohtelivat intiaaneja mielestään hyvinkin inhimillisesti, mutta valtasivat kuitenkin vähin erin kaikki näiden maat.
 
Vuosi [[1737]] tunnetaan delawarein historiassa murheellisena vuotena, sillä juuri tuona vuonna solmittiin "Walking Purchase" eli kävelevä kauppa.<ref name="Walking">[http://www.delawaretribeofindians.nsn.us/walking_purchase.html The Walking Purchase]</ref> Jos Pennsylvanian isänä pidetty William Penn kohteli delawareja ystävällisesti, niin samaa ei voinut sanoa hänen pojastaan Thomaksesta. Tämä alkoi myydä eteenpäin maa-alueita, jotka yhä kuuluivat delawareille. Peittääkseen laittoman menettelynsä hän oli löytävinään vuonna [[1686]] tehdyn [[asiakirja]]n, joka oli ollut kadoksissa 50 vuotta. Sopimuksessa mainittiin delawaremaiden luovuttamisesta valkoiselle miehelle Delaware- ja Lehign-jokien väliseltä alueelta niin pitkältä matkalta kuin mies kykynee kävelemään puolessatoista [[vuorokausi|vuorokaudessa]].<ref name="Purchase">[http://www.britannica.com/eb/article-9075949/Walking-Purchase Walking Purchase - Encyclopaedia Britannica]</ref> Intiaanit uskoivat esi-isiensä tekemään sopimukseen. He antoivat Pennsylvanian siirtolaisten valita joukostaan mies, joka tekisi 36 tunnin matkan delaware-jokea myötäilevää intiaanipolkua pitkin. Uskottiin, että mies saattaisi edetä kyseessä olevana aikana korkeintaan 40 [[maili]]a.
Rivi 72:
Thomas Penn palkkasi siirtokunnan joukosta kolme nopeinta miestä juoksemaan kilpaa puoleksitoista päiväksi.<ref name="Walking"/> Kolmikko läksi matkaan vuoden 1737 [[syyskuu]]ssa. Heistä nopein ehti 70 mailin eli 113 [[kilometri]]n päähän. delawaret olivat tyrmistyneitä matkan pituudesta ja vihaisia brittien vilpillisistä keinoista. Valkoisen miehen "kävely" oli ollut suuren palkinnon toivossa kilpailleiden miesten hurjaa juoksua, joka oli tauonnut vain muutaman öisen tunnin ajaksi. Suuren päällikkönsä Lappawinsoen johdolla he koettivat kumota sopimusta siinä kuitenkaan onnistumatta.<ref name="Walking"/> Delawaret tajusivat tulleensa huijatuiksi. He olivat menettäneet maitaan koillisesta Pennsylvaniasta liki 5000 [[neliökilometri]]ä. Kapinoiminen Pennsylvanian siirtokuntaa vastaan ei olisi hyödyttänyt mitään, sillä delawaret tiesivät valkoisen miehen voiman. He olivat nähneet miten irokeesien valta oli murentunut Euroopan valtojen alla. Kiukkunsa niellen Lappawinsoe ja muut päälliköt joutuivat tyytymään siihen, että heidän maansa riistettiin pala palalta. Pennsylvanian hallitus lupasi heille uusia asuinalueita, mutta kerta toisensa jälkeen lupaukset rikottiin ja delawarein matka kohti länttä jatkui lohduttomissa merkeissä.. Pieni osa heistä liittyi irokeeseihin.
 
Kaiken kaaoksen ja jatkuvan muuttovaelluksen aikana delawaret saivat tutustua myös valkoisen miehen mukanaan tuomaan petolliseen [[myrkky]]yn; [[alkoholi]]in, joka sopi heille huonosti. Heistä tuli aggressiivisia raivopäitä, ja heitä oli alettu verrata suomalaisiin. <ref name="Henriksson"/> Delawarekulttuuriin sekoittuikin eurooppalaisilta omaksuttuja tapoja. Hirsimajansa he rakennuttivat aluksi valkoisten [[kirvesmies|kirvesmiesten]] voimin.<ref name="Virrankoski"/>
 
Ohiossa delawaret joutuivat tekemisiin shawneiden kanssa, jotka olivat kaukaisia sukulaisia. Joidenkin perimätietojen mukaan he olivat saattaneet olla joskus aiemmin samaa kansaa. Heillä oli paljon yhteisiä perinteitä. Tarmokkaiden shawneiden rinnalla delawaret alkoivat osallistua sotiin etelän heimoja vastaan.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Delawaret”