Ero sivun ”Kansan Arkisto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pirjok (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
3K
Rivi 1:
'''Kansan Arkisto''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Kallio (Helsinki)|Kallio]]ssa sijaitseva valtakunnallinen kansalaisjärjestöjen ja [[vasemmisto]]laisen [[työväenliike|työväenliikkeen]] keskus[[arkisto]]. Arkisto perustettiin tammikuussa 1957, kun '''[[Suomen kommunistinen puolue|SKP]]:n arkisto''' (1945–1956) ja '''poliittinen lehtileikearkisto''' yhdistyivät. Arkistoa ylläpitää marraskuussa 1956 perustettu '''Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö'''.<ref>Anna-Maija Nirhamo: ''Katsaus Kansan Arkiston kaksikymmenvuotiseen toimintaan'' (Kommunisti 1/1977), s. 4–5; Anna-Maija Nirhamo: ''Kansan Arkiston vuosikymmenet''. (teoksessa Marita Jalkanen (toim.): Elämää arkistossa. Kansan Arkisto 60 vuotta (Helsinki 2005), s. 15.</ref>
 
Kansan Arkisto toimii [[Kansallisarkisto]]n valvonnassa sekä yhteistyössä muiden yksityisten keskusarkistojen ja [[työväenperinne]]ttä tallentavien laitosten kanssa. Vuodesta 1975 se on kuulunut lakisääteisen valtionavun saajiin.
 
Kansan Arkiston jossain määrin vakiintunut lyhenne on nykyisin '''KansA'''. Aiemmin käytetty '''KA''' siirtyi [[Kansallisarkisto]]n käyttöön nimenmuutoksen yhteydessä. Monet tutkijat ovat kuitenkin käyttäneet Kansan Arkistosta edelleenkin lyhennettä '''KA''' ja Kansallisarkistosta sen vanhaa lyhennettä '''VA'''.
 
==Historia==
Suomen vasemmistolaisen työväenliikkeen arkistotoimintaa alettiin järjestää toisen maailmansodan jälkeen, kun äärivasemmisto sai takaisin julkiset toimintaoikeutensa. SKP:n valistusjaosto alkoi suunnitella asiaa joulukuussa 1944. Helmikuussa 1945 aloitettiin hanke maanalaisen kauden aineiston keräämiseksi. Kokoelmat alkoivat projektin myötä karttua ja SKP:n arkisto perustettiin toukokuussa 1945. Se sai tilat puoluetoimistosta [[Kaisaniemenkatu|Kaisaniemenkadulta]]. Ensimmäisenä arkistonhoitajana toimi Työväen Arkistossa pitkään työskennellyt [[Anna Wiik]], joka aloitti vuoden 1946 alussa. Wiik loi arkistolle itsenäisen profiilin ja linjan. Hänet valittiin myös hieman myöhemmin perustetun arkistotoimikunnan puheenjohtajaksi. SKP:n arkisto avattiin yleisölle 1. lokakuuta 1946. Wiikin jälkeen arkistonhoitajaksi nousi Anni Ikonen vuonna 1948.N7-13
 
1950-luvun alussa SKP tiukensi otettaan arkistosta. Vuonna 1952 arkistotoimikunta lakkautettiin ja laitos siirtyi puolueen valitusjaoston alaisuuteen. Arkisto pyrittiin sitomaan puolueen tarpeisiin. Maaliskuussa 1952 SKP:n arkisto muutti Lehdistötaloon Kotkankadulle ja lokakuussa 1956 Kulttuuritaloon. Kulttuuritalolla arkisto alkoi tehdä läheistä yhteistyötä, sinne myös siirtyneen, Poliittisen lehtileikearkiston kanssa. Tämä johti pian arkistojen yhdistymiseen.15-16
 
28. marraskuuta 1956 perustettiin Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö. Säätiön kokouksessa 15. tammikuuta 1957 päätettiin muodostaa uusi keskusarkisto, jolle annettiin nimeksi Kansan Arkisto. Uusi laitos sai haltuunsa lakkautettujen SKP:n arkiston ja Poliittisen lehtileikearkiston kokoelmat. Arkistonhoitajaksi nimettiin Anni Ikonen, jota seurasi tammikuussa 1958 Onni Ulaska. 16-171§1
 
1970-luvulla arkiston kokoelmiin alkoi kertyä yhä enemmän materiaalia kansalaisjärjestöistä. 1980-luvulta lähtien arkistossa on painotettu erityisesti henkilöarkistojen keruutyötä. N7
 
Ensimmäiset aineistot 1880-luvulta.N8
==Kokoelmat==
Rivi 22 ⟶ 33:
*[http://www.kansanarkisto.fi Kansan Arkisto] ([http://www.kansanarkisto.fi/tietokanta.htm Haku arkistotietokannasta])
 
==ViitteetKirjallisuus==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Marita Jalkanen (toim.) | Nimeke = Elämää arkistossa. Kansan Arkisto 60 vuotta | Vuosi = 2005 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö }}
<references/>
 
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
{{Suomen arkistot}}