Avaa päävalikko

Muutokset

lisäilyä
'''TV-mainosTelevisiomainos''' on [[mainos|mainonnan]] muoto, jossa tuotteita, palveluita, järjestöjä tai ajatuksia promotoidaan television kautta. Useimmat TV-mainoksettelevisiomainokset ovat ulkopuolisen mainostoimiston tekemiä, ja mainoksen lähetysaika ostetaan TV-kanavaltatelevisiokanavalta tai lähetysverkolta, jolla mainosta esitetään.
 
Ensimmäinen TV-mainostelevisiomainos lähetettiin [[heinäkuu]]ssa [[1941]], jolloin [[rannekello]]ja valmistava Bulova Watch Company maksoi yhdeksän dollaria WNBT:lle ([[NBC]]:n verkon merkittävin asema), mainoksensa lähettämisestä pesäpallo-ottelun (Brooklyn Dodgers vastaan Philadelphia Phillies) aikana.
 
Suurin osa TV-mainoksistatelevisiomainoksista koostuvat lyhyistä mainospätkistä, joiden kesto on muutamasta sekunnista muutamiin minuutteihin. Varsinaisten ohjelmien ulkopuolella TV-kanavattelevisiokanavat saattavat lähettää myös kestoltaan varsinaisten ohjelmien pituisia mainoksia. TV-mainontaaTelevisiomainontaa on käytetty käytännössä kaikkien mainostettavissa olevien asioiden mainostamiseen. TV-mainonnanMainonnan tärkeydestä maailmassa kertoo esimerkiksi se, että [[Yhdysvallat|USA:ssaYhdysvalloissa]] ja monissa muissa maissa vaalimenestystä ei voi saavuttaa ilman onnistunutta TV-mainoskampanjaatelevisiomainoskampanjaa. Monissa maissa TV-mainostelevisiomainos on nähty tehokkaimmaksi joukkomainonnan muodoksi. Näin ollen mainosaika on hyvin kallista. Kalleimmat mainokset ovat [[Super Bowl]]in (Amerikkalaisenamerikkalaisen jalkapallon kauden pääottelu) aikana. Vuonna 2006 puolen minuutin mainos kyseisessä ohjelmassa maksoi 2.5 miljoonaa dollaria. Yritykset ovat käyttäneet ohjelmassa varta vasten siihen tehtyjä mainoksia, jotka ovat usein saaneet enemmän huomiota kuin itse ottelut.
 
Suomessa [[Mainostelevisio]] aloitti lähetyksensä vuonna [[1957]]. Myösja YLEnoli kanavat1980-luvulle näyttävätasti nykyäänainoa joidenkinmainoksia suurimpienesittävä urheilutapahtumientelevisiokanava. yhteydessä[[1980-luku|1980]]- vähänja mainoksia.[[1990-luku|1990-luvulla]] MTV3:ntelevisiomainoksia lisäksiesitti nykyäänohjelmien mainoksiavälissä lähettävätmyös päivittäin[[Kolmoskanava]] MTV:lle([[1987]]–[[1992]]). kuuluvaVuonna [[Subtv|SubTV1993]] sekäMTV aloitti omana valtakunnallisena kanavanaan ja oli siihen aikaan ainoa kanava, jossa televisiomainoksia esitettiin. Myöhemmin televisiokanavat [[Nelonen]] ja [[Sub]] ovat lähettäneet mainoksia ohjelmiensa välissä tähän päivään asti. [[Yleisradio]]n kanavat näyttävät joidenkin suurimpien urheilutapahtumien yhteydessä mainoksia, jotka suurimmaksi osaksi ovat kilpailun sponsoreihin liittyviä. Kanavien mainostauot ovat noin 15 minuutin välein ja ne kestävät noin neljä minuuttia. Suomessa yli minuutin pituisia mainoksia ei juuri normaaleilla mainostauoilla näe. Suomessa monet mainokset ovat ulkomailla tehtyjä ja dubattuja.
 
TV-mainoksetTelevisiomainokset ovat myös aiheuttaneet aika ajoin polemiikkia eri syistä. Muutamia mainoksia on Suomessa kielletty esimerkiksi väkivallan takia.
 
Kaupallisen musiikin käytön mainoksissa katsotaan yleistyneen vuodesta 1987 alkaen, jolloin [[Nike]] käytti [[Beatles]]in "Revolution" kappaletta kenkämainoksessaan. Sen jälkeen tunnettuja kappaleita on käytetty mainoksissa paljon. Usein kappaleet eivät liity itse tuotteeseen mitenkään, vaan tarkoituksena on vain herättää mukavia tuntemuksia mainoksen katsojissa. [[Iggy Pop]]in kappaletta "Lust for Life", joka kertoo [[heroiini]]riippuvuudesta, käytettiin laivaristeilyjen mainostamiseen. Jotkut artistit eivät halua musiikkia käytettävän tv-mainoksissatelevisiomainoksissa, mutta he eivät pysty aina estämään musiikkinsa käyttöä. Toisaalta jotkut kappaleet ovat saaneet suosiota mainosten ansiosta. Etenkin [[Levi's]] -firma tunnetaan osin mainosten luomista hiteistä ("Mr.Bombastic", "Inside", "Spaceman"). Samoin yleisö on joskus suhtautunut kielteisesti tiettyjen ihmisten itselleen tärkeinä pitämien musiikkikappaleiden käyttöön mainoksissa (esimerkiksi automainoksessa käytetty [[Sly and the Family Stone]]n [[rasismi]]n vastainen "Everyday People"). Suomessa itse mainosalalla työskennellyt [[J. Karjalainen]] ei salli kappaleitaan käytettävän mainoksissa.
 
[[Luokka:Mainonta]]