Ero sivun ”Mannerheimin patsas (Tampere)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
aloite, patsas tark paljastaa 1940
aihe järnefeltin maalauksesta, viite, aiheesta muualla
Rivi 1:
[[Kuva:Mannerheimin patsas Tampereella.jpg|thumb|300px|Evert Porila, ''Mannerheimin patsas'', 1956 (1939).]]
'''Mannerheimin patsas''' Tampereella on [[kuvanveistäjä]] [[Evert Porila]]n vuonna [[1939]] tekemä noin kolme metriä korkea pronssipatsas. Se sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä keskustasta [[Leinola (Tampere)|Leinolan]] Vehmaisten Mannerheiminkalliolla, jolla [[Mannerheim]]in kerrotaan katselleen Tampereen valtausta [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] vuonna 1918.
 
== Patsaan vaiheet ==
 
Aloitteen patsashankkeelle teki kauppaneuvos Ralf Haarla juuri ennen kuolemaansa. Patsaan tilasi kuvanveistäjältä Tampereen seudun [[Rintamamies]]yhdistys, joka edusti vapaussotureita eli sisällissodan [[Valkoiset|valkoista]] osapuolta. Valmistunut veistos oli tarkoitus paljastaa vuoden 1940 alussa, mutta sota siirsi paljastusta. <ref>[http://www.uta.fi/koskivoimaa/vuodet/1938b3.htm Jouni Keskinen, Paljon porua patsaista, 1938, Koskesta voimaa, 1918-1940 Valoja ja varjoja.] Viitattu 14.4.2008.</ref>
Rivi 6 ⟶ 8:
Patsas oli tarkoitus pystyttää Tammerkosken rannalle [[Koskipuisto]]on, [[Verkatehdas|Verkatehtaan]] edustalle. Jalusta ehdittiin kuitenkin asentaa paikalleen. Sotien aikana patsasta säilytettiin [[Haiharan kartano]]ssa, jonne se oli siirretty Porilan ateljeesta pommitusvaaran takia. Jatkosodan jälkeen patsashankkeen hoitaminen jäi yksityisten ihmisten harteille, koska Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys oli lakkautettu syksyllä 1944. Hanketta lykkäsi myös Mannerheimin oma toivomus, että hänelle ei pystytettäisi patsasta hänen elinaikanaan.
[[Kuva:Tampereen Mannerheim-patsaan tekstilaatta.jpg|thumb|Patsaan tekstilaatta]]
 
=== Sodan jälkeen ===
 
Mannerheimin kuoltua Tampereen kaupunginvaltuusto päätti, että patsasta ei pystytetä Koskipuistoon. Perustelu tähän oli, että Mannerheim on esitetty vuoden 1918 aikaisessa sotilasasussa, siis Tampereen valloittajana. Kuvanveistäjä [[Kalervo Kallio]] tarjosi Tampereelle Mannerheimin ratsastajapatsasta, joka oli jäänyt [[Mannerheimin patsas (Helsinki)|Helsingin ratsastajapatsaan]] toisessa suunnittelukilpailussa toiseksi. Ratsastajapatsaalle varattiin paikka Tampereen keskustasta, mutta kustannukset nousivat niin korkeiksi, että hankkeesta lopulta luovuttiin. <ref>[http://www.uta.fi/koskivoimaa/vuodet/1956/1956.htm Tomi Lähdeniemi Mannerheimin patsas paljastetaan, Koskesta voimaa, 1940-1960 Ihmisiä telineillä, 1956.] Viitattu 13.4.2008.</ref>
 
Viivytysten jälkeen veistos paljastettiin 4. kesäkuuta 1956 aikanaan syrjäisellä paikalla Leinolan Vehmaisten Mannerheiminkalliolla maanviljelijä Kustaa Kauppilan lahjoittamalle maa-alueelle. <ref>[http://www.uta.fi/koskivoimaa/vuodet/1956/1956.htm Tomi Lähdeniemi Mannerheimin patsas paljastetaan, Koskesta voimaa, 1940-1960 Ihmisiä telineillä, 1956.] Viitattu 13.4.2008.</ref> Patsas pystytettiin uuden punagraniittisen jalustan päälle. Jalustassa on laatta, jossa lukee: {{Sitaatti|Mannerheim seisoi tällä paikalla Tampereen valloituksen aikana huhtikuun alkupäivinä 1918}}
 
=== Aihe ja jalusta ===
Vanhasta jalustasta tehtiin [[Pirkkala]]an jääkärimuistomerkki, joka paljastettiin 1968<!--Porilan lähteessä-->, ja sen paikalle Koskipuistoon pystytettiin [[Yrjö Liipola]]n ''Paimenpoika''-patsas. <ref>[http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/patsaat/liipola.htm#paimen Tampereen kaupunki, patsaat ja monumentit, Paimenpoika.] Viitattu 4.5.2007.</ref>.
 
Tampereen Mannerheimin patsas sai aiheensa taidemaalari [[Eero Järnefelt]]in vuonna 1933 tekemästä maalauksesta nimeltä ''Kenraali Mannerheim vuonna 1918 Vehmaisten sotanäyttämöllä''. <ref>[http://www.sotamuistomerkit.fi/wiki/index.php/Erikoisaiheet#Marsalkan_muistomerkkej.C3.A4 Tammenlehvän Perinneliitto, Marsalkan muistomerkkejä.] Viitattu 14.4.2008.</ref> Siinä Mannerheim seisoo lumisessa maisemassa, taustallaan kiemurtelevia männyn oksia. Maalauksen ja veistoksen [[Muotokuva|attribuutit]] ovat samat. Kenraalin oikeassa kädessä on piippu ja rinnalla kiikarit, sekä kupeella suora miekka. Myös vaatetus on yhtäläinen maalauksen kanssa.
 
Vanhasta käyttämättä jääneestä jalustasta tehtiin [[Pirkkala]]an jääkärimuistomerkki, joka paljastettiin 1968<!--Porilan lähteessä-->, ja sen paikalle Koskipuistoon pystytettiin [[Yrjö Liipola]]n ''Paimenpoika''-patsas. <ref>[http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/patsaat/liipola.htm#paimen Tampereen kaupunki, patsaat ja monumentit, Paimenpoika.] Viitattu 4.5.2007.</ref>.
 
===Nykytailanne===
 
Patsaan siirtämisestä Tampereen keskustaan käydään edelleen keskusteluja. Muistomerkin esittämä henkilö herättää Tampereella yhä vahvoja tunteita, minkä vuoksi patsas joutuu usein ilkivallan kohteeksi.<ref> [http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=177656 Mannerheimin patsas sai punaista maalia Tampereella], uutinen, Yle 9.12.2004. Viitattu 4.5.2007</ref>
Rivi 29 ⟶ 40:
* [[Mannerheimin patsas (Mikkeli)]]
 
===Aiheesta muualla===
 
* [http://virtual.finland.fi/finfo/showpicture.asp?pictureURL=http://virtual.finland.fi/finfo/images/famous/mannerh3_b.jpg&PictureText=General%20Mannerheim%20at%20Vehmainen,%20central%20Finland,%20in%201918.%20Painted%20by%20Eero%20J%C3%A4rnefelt%20(1863-1937)%20in%201933.&PictureAlt=Photo:%20Ilari%20J%C3%A4rvinen,%20Museokuva. Eero Järnefelt, ''Kenraali Mannerheim vuonna 1918 Vehmaisten sotanäyttämöllä'', 1933.]
 
[[Luokka:Patsaat]]