Ero sivun ”Julkishyödyke” versioiden välillä

*Se on vapaasti saatavilla, ja kun se on tuotettu, on mahdotonta estääsulkea ihmisiä pois nauttimasta siitä
Julkishyödyke on ''puhdas'', mikäli sillä on molemmat ominaisuudet. Käytännössä käsitettä julkishyödyke käytetään ''epäpuhtaistakin'' hyödykkeistä. Useimmiten julkishyödyke ei esim. koske koko maailmaa tai edes koko yhteiskuntaa, vaan pelkästään yhtä paikallista aluetta.

JulkishyödykeJulkishyödykkeen käsite ei tarkoita julkisyhteisön, kuten valtion tai kunnan, tuottamaa hyödykettä. Julkisyhteisöt tuottavat myös monia yksityishyödykkeitäkin kuten yksilöä hyödyttäviä terveydenhoitopalveluja. Julkishyödykkeen vastakohta on yksityishyödyke. Kuitenkin [[David Friedman]] kirjassaan The Machinery of Freedom väittää, että kun valtio on ottanut jonkin lakisääteiseksi monopolikseen, hyvä laki on julkishyödyke, koska kaikki valtion asukkaat voivat hyötyä siitä yhtäläisesti.

Esimerkki julkishyödykkeestä ja niihin liittyvistä ongelmista on pato, josta hyötyy jokaikinen maanviljelijä, joka sen takana on. Jotta padon voisi rakentaa, tarvitaan sille rahoitus, jota voi kuitenkin olla vaikea saada maanviljelijöiltä vapaaehtoisesti. Moni maanviljelijä voisi yrittää [[vapaamatkustaja]]ksi väittäen, ettei juurikaan tarvitse patoa eikä siten suostu maksamaan sitä. Joku maanviljelijä saattaisi väittää päättäneensä ryhtyä viljelemään riisiä, joten pato itse asiassa haittaisi hänen toimintaansa. Muita epäpuhtaita julkishyödykkeitä niukkuuden puuttumisen tai poissulkemisen mahdottomuuden puolesta ovat esimerkiksi tiet paitsi ruuhka-aikoina, katuvalot, valtion laki, sotilaallinen puolustus, palokunta, majakat, puhdas ilma ja muut ympäristön tarjoamat "hyödykkeet", informaatiohyödykkeet kuten ohjelmistokehitys (varsinkin avoin) sekä monet keksinnöt. Ronald Coase kuitenkin kirjoitti artikkelissaan [http://www.knowledgeproblem.com/archives/000977.html The Lighthouse in Economics], että majakka ei ole julkishyödyke. Kaikkia yllä julkishyödykkeiksi väitettyjä ovat tuottaneet myös yksityiset. Monet valtion takaamat oikeudet kuten [[jokamiehenoikeudet]] ja oikeus hengittää ilmaa eivät kuitenkaan koske puhtaita julkishyödykkeitä: ei ole mahdotonta estää ihmisiä nauttimasta jokamiehenoikeuksista tai ilmasta. Esimerkiksi maanomistaja voisi estää ihmisten pääsyn omistamalleen alueelle hengittämään ilmaa, jos jokamiehenoikeutta ei olisi. [[Valtio]]n tyypillisintä alaa on [[armeija]], jonka tuottama puolustus on melko lähellä julkishyödykettä, vaikkakaan ei täysin puhdas. Armeija alueen rajoja puolustaesaan puolustaa myös rajojen sisällä asuvia, mutta voisi joskus jättää puolustamatta etenkin puolustamansa alueen rajoilla sijaitsevia, jotka eivät ole ostaneet armeijan palveluja [[http://www.auburn.edu/~johnspm/gloss/public_goods Public goods]]. On olemassa myös yksityisarmeijoita. Myös radio- ja tv-lähetykset ovat osittain julkishyödykkeitä, jos kaikilla on mahdollisuus vastaanottaa lähetyksiä häiritsemättä muita ja siten ne eivät ole niukkoja.

Useimmiten ongelmienOngelmien takia julkishyödykkeitä ei välttämättä tuoteta yksityisesti, vaan[[vapaus|vapaassa]] ne[[markkinatalous|markkinataloudessa]] kuuluvatoptimaalista pikemminkinmäärää. [[julkinenJulkinen sektori|julkiseen sektoriin]] tuottaa monia julkishyödykkeitä. Tämä johtuu siitä, että kansantaloudellisesti kannattavin hinta julkishyödykkeen käytölle on rajakustannuksen hinta, joka julkishyödykkeissä taas on nolla tai lähellä nollaa. Tällä hinnallahintarakenteella yksityinen toimija ei välttämättä voisi puhtaan egoistisista syistä rahoittaa hyödykkeen optimaalisen määrän tuottamiseen vaadittavaa investointia. [[Kollektiivinen toiminta]] analysoi mahdollisuuksia, joilla julkishyödykkeitä voidaan järjestää kuluttajien vapaaehtoisella keskenäisellä toiminnalla ilman valtiota. Useimmat ihmiset ovat sen verran [[altruismi|altruistisia]], että osallistuvat julkishyödykkeiden tuottamiseen, vaikka eivät rahallisesti hyötyisikään siitä. Tämä ominaisuus on havaittu esimerkiksi empiirisissä kokeissa. Ominaisuutta selitetään [[evoluutiopsykologia]]lla: lajin geenien leviämistä on auttanut altruismi [[http://www.eurekalert.org/pub_releases/2004-11/uoc--usp112404.php UCLA study points to evolutionary roots of altruism, moral outrage]]. Toinen selitys on kulttuurievoluutio, joka suosii osallistumista yhteisiin hankkeisiin.