Ero sivun ”Suomi-kuva” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ML (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 3:
== Suomi-kuvan historiaa ==
Varhaisimmat Suomi-kuvat ovat peräisin keskiajalta, jolloin bremeniläinen kaniikki Adam ja tanskalainen oppinut [[Saxo Grammaticus]] kirjoittivat maasta. He kuvasivat Suomen outojen ja voimallisten olioiden, amatsonien-, koiranpäiden-, kyklooppien- ja
[[Ruotsi]]n suurvaltakaudella, 1600-luvulla, historioitsijat alkoivat kuvata Suomea inventoidakseen laajan valtakunnan eri osia ja omistuksia ja korostaakseen sen suuruutta. Tehtävässä hyödynnettiin niin kutsuttua [[goottilainen historiankirjoitus|goottilaista historiankirjoitusta]], jossa kansan sukujuuret johdettiin [[Raamattu|Raamatun]] kantaisistä. Historioitsija [[Johannes Messenius]] kuvasi suomalaisten periytyvän [[Nooa]]n pojasta Thuiskonista, joka sai vedenpaisumuksen jälkeen vallan käsiinsä. Samaa goottilaista perinnettä jatkettiin myös paikalliskuvauksissa. Tunnetuin näistä on [[Daniel Juslenius|Daniel Jusleniuksen]] kirjoittama ''Suomalaisten puolustus'' ''Vindiciae Fennorum'', [[1703]]). Juslenius asetti teoksessaan vastakkain kaksi Suomi-kuvaa: suomalaisten ja ulkomaalaisten. Juslenius torjui jälkimmäisten usein suomalaisia halventaneet merkitykset tietämättömyytenä. Itse hän suitsutti Suomea kaikenpuolisesti. Maa oli hedelmällinen ja kansa oli keksinyt jopa kirjoitustaidon.
| |||