Ero sivun ”Naisasialiitto Unioni” versioiden välillä

4 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
fix
(fix)
Unioni naisasialiitto vastusti aluksi [[Suomalainen naisyhdistys|Suomalaisen naisyhdistyksen]] tapaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, mutta vuonna 1904 Ylioppilastalon juhlasalissa pidetyn kokouksen jälkeen päätyi tekemään [[Miina Sillanpää]]n alustuksen pohjalta ponsia naisten äänioikeuden puolesta.
 
Vuonna 1980 perustettu '''[[Avoin Naisten Korkeakoulu''']] (ANK) järjestää edelleen Ida Salinin testamenttaamassa '''[[Villa Salin''']] -huvilassa koulutusta ja virkistystä naisille. Kun Maikki Friberg kuoli 1927, jäi hänen kotinsa ja kirjakokoelmansa jäivät Unionille. Fribergin jäämistöä hyödyntää myös ANK. Professori [[Riitta Jallinoja]]n tutkimuksissa selvisi, että 1970-luvun lopulla, juuri ennen ANK:n perustamista, Unionin jäsenten isien koulutustausta oli selvästi alhaisempi kuin silloisen feministien etujoukon, ruotsinkielisen [[Feministit-Feministerna]] (F-F) -järjestön jäsenten. Toisin sanoen unionilaiset olivat yhteiskunnalliselta taustaltaan lähempänä kansan syviä rivejä kuin F-F:n aktivistit.
 
==Kirjallisuutta==
 
* Minna Hagner, Teija Försti: Suffragettien sisaret.
 
* Kvinnans 100 år: Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf - Unioni Naisasialiitto Suomessa ry 1892-1992/ [text: Eeva-Liisa Nurmi, Nina Degerstadt ...]; [översättning: Nina Roos]. Helsinfors [Helsinki] 1994.
 
* Jallinoja, Riitta. Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet: naisasialiike naisten elämäntilanteen muutoksen ja yhteiskunnallis-aatteellisen murroksen heijastajana. Väitöskirja. Porvoo: WSOY, 1983.
 
* Metsämäki, Mikko ja Nisula Petteri: Aktivistit - Suomalaisten kansanliikkeiden tarina. Helsinki: Edita, 2006