Ero sivun ”Ponzi-huijaus” versioiden välillä

13 911 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
Tein koko artikkelin uusiksi.
(Poistoa: puppua pois)
(Tein koko artikkelin uusiksi.)
{{Pääartikkeli|[[pyramidihuijaus]]}}
 
'''Ponzi-huijaus''' eli Ponzi-järjestelmä on [[pyramidipeli]]n muoto, jossamissä joku keksiikerää kuvitellun[[pääoma|pääomia]] kuviteltua tai olemassaolemassaolevaa olevansijoituskohdetta sijoituskohteen,varten johonluvaten hänsijoituksille keräänopeaa rahaaja markkinoimallakorkeaa ideaatuottoa: uskottavastikorkeampaa muillekuin mistään muusta sijoitustoiminnasta on mahdollista saada. Sijoituskohde voi olla mitä tahansa:kultavaranto, kaivos, öljyesiintymä, kaukainen lomakohde, arvopapereita pörssissälomaosake tai kultavaranto.mikä Kohteentahansa tärkeintuottoisalta ominaisuuskuulostava on se, ettei sen todellista arvoa tai olemassaoloa voida luotettavasti tarkistaakohde. KohteenTodellisuudessa todellinenmitään arvolaillista onliiketoimintaa vainei murto-osa väitetystäharjoiteta tai kohdese on keksittyvähäistä. eli sitä ei ole lainkaan olemassa.
 
Alussa sijoittajille maksetaan luvattua [[korko]]a tai [[tuotto]]a sijoituksille niistä varoista, mitä myöhemmät sijoittajat tuovat järjestelmään. Nopeat ja runsaat tuotot saavat monet osallistujat sijoittamaan rahat uudestaan järjestelmään ja houkuttelemaan mukaan uusia sijoittajia. [[Idea]]a [[markkinointi|markkinoidaan]] ja levitetään henkilökohtaisen suosittelun periaatteella tutulta toiselle samoin kuin [[verkostomarkkinointi]]a ja [[ketjukirje]]itä.
 
== Ponzi-huijausten historia ==
 
Ponzi-huijauksia on tehty ainakin [[1800]]-luvulta lähtien. Tyypillinen sijoituskohde olivat keksityt [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikan]] [[kaivos|kaivokset]], [[öljy]]lähteet ja pienet yksityiset [[rautatie]]yhtiöt. Erilaiset käärmeöljyjä ja muita ihmerohtoja myyvät supliikit [[liikemies|liikemiehet]] harjoittivat myös [[osake]]kauppaa, mitä voidaan pitää ponzi-huijauksina. Henkilökohtaisten todistuskertomusten avulla myydyillä ihmelääkkeillä ei ollutkaan parantavia vaikutuksia eikä väitettyä [[yhtiö]]tä tai suuria tuotantolaitoksia ollut olemassa, jolloin myydyt osakkeet olivat arvottomia niihin sijoittaneille henkilöille. Kun totuus paljastui, olivat [[myyntimies|myyntimiehet]] jo keränneet kimpsunsa ja matkustaneet [[laki|lain]] kouran ulottumattomiin uusille alueille myymään [[idea]]ansa.
Täysin keksityt Etelä-Amerikan kaivokset olivat 1800-luvulla usein tyypillinen tällainen kohde, ja sijoittajat olivat esimerkiksi Ranskasta. Yhdysvaltain itärannikon pienemmät rautatieyhtiöiksi itseään kutsuneet yhtiöt toimivat tällä tavalla, ja niin kutsuttu liiketoiminta perustui sijoittajien rahojen kuluttamiseen ja uusien haalimiseen samaan tapaan kuin 1990-luvun dotcom-pörssihuumassa. Pienemmässä mitassa huijauskauppaa esiintyi 1800-luvun villissä lännessä ihmeitä tekevien käärmeöljyjen myynnissä, joissa kauppaa teki sujuvasanainen ja nopealiikkeinen myyntimies. Yleensä varsinaisen osake- ja muun myynnin hoiti joku muu kuin varsinaisen voiton keräävä henkilö.
 
[[Kuva:Ponzi.jpg|thumb|Charles Ponzin pidätyskuva]]
[[pörssiyhtiö|Pörssiyhtiöiden]] [[tilinpäätös]]tietoja ja vuosikatsaustiedotteita väärentämällä on saatu aikaan sijoittajien ryntäys ostomarkkinoilla. Yhtiöiden osakkeita on ostettu valtaisia määriä yli niiden todellisen arvon suurien kasvuodostusten ja [[osinko]]jen toivossa. Näin tapahtui [[1990]]-luvulla erityisesti it-yritysten ja [[2000]]-luvulla yhdysvaltalaisen energiajätin [[Enron]]in kohdalla. It-kuplan puhjettua tuhannet sijoittajat menettivät rahansa yhtiöiden paljastuttua lähes arvottomiksi. Enron teki puolestaan historian ehkä kuuluisimman ja suurimman konkurssin vuoden [[2001]] lopussa. Näitä vedätyksiä voidaan pitää tietyin varauksin eräänlaisina Ponzi-huijauksina, joskin yritykset harjoittivat laillista liiketoimintaa toisin kuin monissa perinteisissä ponzeissa tehdään.
Ponzi-huijaus on saanut nimensä henkilöstä nimeltä [[Charles Ponzi]],<ref name="ponz">{{Verkkoviite||Viitattu=26. huhtikuuta 2007|Osoite=http://www.zedtoo.demon.co.uk/no-spam/mmf.html|Nimeke=Make.Money.Fast and other "get rich quick" schemes|Ajankohta=4. helmikuuta 1998|Tekijä=|Julkaisija=Stuart Painting|Kieli={{en}}}}</ref> joka tunnetaan myös aliaksilla Carlo Ponzi, Charles Ponei, Charles P. Bianchi. Hän oli italialainen maahanmuuttaja, joka muutti Kanadasta Bostoniin vuonna 1919. Hän keksi siellä huijauksen, jossa oli tarkoitus tehdä rahaa kaupittelemalla ruokakuponkeja Euroopan sodasta kärsiville kansoille. Järjestelmään tuli pelkästään uusien sijoittajien sijoittamaa rahaa. Ponzi maksoi rahoista osalle sijoittajista osinkoja niin että systeemi pysyi toiminnassa, kunnes hän lopulta jäi kiinni ja hänet tuomittiin ja karkotettiin takaisin Italiaan.
 
[[Suomi|Suomen]] tunnetuin ja ehkä [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] laajin Ponzi-huijaus on sijoitusklubi [[WinCapita]], joka toimi aiemmin nimillä [[WinClub]] ja GiiClub.<ref name="win">Verkostomarkkinointi, Bisnestä vai huijausta? [http://verkostomarkkinointi.blogspot.com/2008/03/wincapita-tietoisku.html|Wincapita tietoisku], luettu 3. huhtikuuta 2008.</ref> Sen kautta väitetään huijatun jopa yli 50 miljoonaa [[euro]]a vuodesta [[2003]] aina 7. [[maaliskuu]]ta 2008 asti, jolloin [[klubi]]n [[internet]]sivusto suljettiin ja päätekijät katosivat jäljettömiin sijoittajien [[raha]]t mukanaan. [[Poliisi]] tutkii [[vuosi|vuoden]] [[2008]] keväällä järjestelmää epäiltynä [[petos|petoksista]], [[rahankeräysrikos|rahankeräysrikoksesta]], [[markkinointirikos|markkinointirikoksista]] ja [[rahanpesu]]sta. Ponzihuijaus on uudehko tapa saada rikollisesti hankittu raha näyttämään laillisilta tuloilta.
 
=== Charles Ponzi ===
 
{{Pääartikkeli|[[monitasomarkkinointiCharles Ponzi]]}}
 
Ponzi-huijaukset ovat saaneet nimensä miehestä, jonka nimi oli [[Charles Ponzi]]. (tunnetaan myös nimillä Carlo ja Carl Ponzi, Charles Ponei ja Charles P. Bianchi) Hän oli syntynyt [[Italia]]ssa vuonna [[1882]], mutta muutti [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] omien sanojensa mukaan vuonna [[1903]]. Oltuaan välillä [[Kanada]]ssa ja kärsittyään rangaistuksia petoksista, hän keksi vuonna [[1920]] idean, mikä teki hänestä maailmankuulun ja mistä hänen nimensä on annettu vastaaville muille huijauksille.
 
Ponzi huomasi, että kansainvälisillä postivastauskupongeilla (IRC eli International Postal Reply Coupon) oli mahdollista tehdä voittoa eri maiden erisuuruisten postimaksujen ja osin nopean [[inflaatio]]nkin ansiosta. Jos joku lähetti rahaa [[Italia]]an ja siellä ostettiin edullisesti IRC, mikä lähetettiin sitten Yhdysvaltoihin, niin samaa kuponkia vastaan saatiin vaihdettua suuremman summan edestä [[postimerkki|postimerkkejä]] kuin mistä lähtömaassa oli maksettu. Tämän järjestelmän ansiosta Ponzi väitti olevan mahdollista tehdä täysin laillisesti järjestelmän heikkoutta hyväksikäyttäen jopa yli 400 % [[voitto]]a kulujen jälkeen, kun vain oli tarpeeksi [[asiamies|asiamiehiä]] hoitamassa muiden [[sijoitus|sijoituksia]].
 
Ponzi sai muutaman tuttavan sijoittamaan postikuponkeihin ja lupasi heille 50 % tuoton 45 [[päivä]]n sijoituksesta. Hän maksoi ensin sijoittaneille viimeksi sijoittaneiden varoista lupaamansa tuoton ja sai siten uusia sijoittajia aiempien sijoittajien suositellessa järjestelmää heille. Suuria voittoja saaneet sijoittajat sijoittivat enimmäkseen saamansa voitot ja alkupääoman uudestaan järjestelmään lisävoittojen toivossa, joten Ponzi ei joutunut maksamaan [[netto]]voittoa kovinkaan monelle. Tämä mahdollisti sijoitusten määrän nopean kasvun ja maksukyvyn aiemmin sijoittaneille, jos joku halusi sijoituksensa pois järjestelmästä.
 
Ponzi sai kerättyä puolessa vuodessa monta miljoonaa dollaria sijoittajilta ennen kuin jäi kiinni rikoksistaan [[elokuu]]ssa [[1920]]. Sijoittajia oli englanninkielisen Wikipedian mukaan 17000&ndash;40000 henkeä. Osa uskoi Ponziin vielä hänen kiinnijäämisensä ja [[syyte|syytteiden]] jälkeen, että hän oli rehellinen [[liikemies]] ja sijoitukset olivat hyvässä turvassa hänen huomassaan. Ponzi tuomittiin lopulta viideksi vuodeksi [[liittovaltio]]n ja yhdeksäksi vuodeksi [[osavaltio]]n vankilaan. Hän kuoli myöhemmin köyhissä oloissa [[Brasilia]]ssa vuonna [[1949]], vaikka hänen kauttaan oli kiertänyt [[miljoona|miljoonia]] dollareita huijauksen menestysaikana.
 
== Ponzihuijaukset ja lainsäädäntö ==
 
Ponzihuijaus on Suomessa ja useimmissa maissa lainvastaista. Suomessa rikotaan [[rahankeräyslaki]]a ja syyllistytään [[petos|petokseen]]. Kyseeseen tulee myös [[markkinointirikos]], koska ideaa markkinoidaan totuudenvastaisten ja harhaajohtavien markkinointiväittämien avulla. Huijaukseen rahojaan sijoittavien asema on tukala, sillä he syyllistyvät itsekin rahankeräys- ja markkinointirikoksiin, vaikka eivät sitä tietäisi.
Käytännössä rahaa ja aikaa järjestelmään hävinneet sijoittajat ovat kuitenkin pääsääntöisesti [[rikos|rikoksen]] uhreja eivätkä rikollisia. Heidän [[juridinen]] asemansa on silti heikko, sillä sijoitettuja rahoja ei yleensä voi saada takaisin. Ne tuomitaan [[valtio]]lle menetetyiksi, jos pääsyylliset tuomitaan ja varat saadaan takavarikoitua. Muussa tapauksessa ne päätyvät päätekijöiden taskuihin ja jäävät sijoittajien henkilökohtaiseksi tappioksi.
 
 
== Ponzihuijaukset ja verkostomarkkinointi ==
 
{{Pääartikkeli|[[verkostomarkkinointi]]}}
 
[[Verkostomarkkinointi]] on myyntijärjestelmä, missä [[tuote|tuotteita]] ja [[palvelu]]ita kaupitellaan [[henkilö]]ltä toiselle suositteluperiaatteen mukaan. Suosittelija saa palkkioita oman tuotemyyntinsä sekä henkilökohtaisten ostojensa lisäksi alalinjaan värvätyn myyjäjoukon tuottaman [[liikevaihto|liikevaihdon]] perusteella. [[Palkkiojärjestelmä]] on monitasoinen eli palkkioita saa useammalta kuin yhdeltä tasolta myyjiä alapuolisesta [[organisaatio]]sta. Tästä syystä järjestelmää kutsutaan myös nimellä [[monitasomarkkinointi]]. Henkilökohtaiseen suositteluun perustuvan markkinointimenetelmän vuoksi järjestelmää kutsutaan myös suosittelumarkkinoinniksi monien muiden nimien lisäksi. Ponzi-huijausten ja verkostomarkkinoinnin välinen raja ei ole selvä. Esimerkiksi [[Albania]]a vuonna [[1997]] ryöstäneet [[liikeyritys|yritykset]][http://en.wikipedia.org/wiki/Ponzi_scheme#References] voidaan luokitella verkostomarkkinoinniksi samoin kuin Ponzi-huijaukseksi sanottu pyramidipeli nimeltä [[TaxPeople]] eli [[Renaissance]]<ref name="tax">Pyramid Scheme Alert Organization, [http://www.pyramidschemealert.org/PSAMain/news/taxpeople.html|Renaissance, aka "The Tax People" Shut Down in Kansas as Illegal Pyramid], 2001. Luettu 3. huhtikuuta 2008.</ref> Yhdysvalloista.
 
Ponzihuijaus voi erota verkostomarkkinoinnista siten, ettei siinä välttämättä kaupitella todellista tuotetta tai palvelua. Myös palkkiojärjestelmä voi poiketa verkostomarkkinoinnin palkkiojärjestelmistä. Verkostomarkkinointi muuttuu kuitenkin Ponzi-huijaukseksi, kun se leviää uusille [[maantiede|maantietee]]llisille alueille tai kun [[yhtiö]] avaa uusia [[tuotantolinja|tuotantolinjoja]], jolloin myöhemmin mukaanlähtevien sijoituksista maksetaan [[palkkio]]ta aiemmin mukaan lähteneille. Tällöin tuotteiden hintaan sisältyy ns. [[vastike|vastikkeetonta]] osuutta eli tuotteet myydään reiluun ylihintaan, jolloin [[pyramidipeli]]n toteennäyttäminen on vaikeaa ja jopa mahdotonta. Tästä syystä [[viranomainen|viranomaiset]] eivät voi tehdä paljoakaan estääkseen verkostomarkkinoinnin tavoin toteutettua pyramidipeliä, vaikka se pitää sisällään saman osallistujien kannalta itsetuhoisen tappio[[mekanismi]]n, mikä aiheuttaa valtaosalle osallistujista vääjäämättömän taloudellisen tappion.
 
Ponzihuijaukset ja verkostomarkkinointi aiheuttavat valtaosalle osallistujia taloudellisen tappion, koska [[raha]]a ei tule verkoston sisälle kovinkaan paljoa sen ulkopuolelta. Suurin osa tai kaikki raha tulee järjestelmään sen sisältä, osallistujilta. Näin myöhemmin mukaan lähteneet maksavat aiemmin mukaan lähteneiden saamat palkkiot, vaikka virallisesti maksut kulkevatkin [[pääyhtiö]]n kautta ja ne maksetaan tuotemyyntien perusteella.
 
Kun tuotteet sisältävät reilua ylihintaa ja jäsenet maksavat lisäksi ylihintaa koulutuksesta ja markkinointimateriaalista, niin järjestelmiä voidaan epäillä pyramidipelistä, vaikka tuotteita ja palveluita myytäisiinkiin jonkin verran myös [[loppukäyttäjä|loppukäyttäjille]] eli verkoston ulkopuolisille [[asiakas|asiakkaille]]. Pyramidipelin [[määritelmä]]n mukaan riittää, että vain osa maksetuista palkkioista aiheutuu vastikkeettomasta myynnistä ja on siten laitonta rahankeräystä, missä maksajina toimivat myöhemmin mukaanlähteneet eivätkä todelliset asiakkaat.
 
Pääosa kaikista verkostoon palautetuista maksuista on peräisin osallistujien tuoteostoista omaan [[kotitalous|kotitalouteen]] ja suorista tai epäsuorista osallistumismaksuista, mikä antaa verkostomarkkinointiyrityksistä pyramidipelin vaikutelman kaikkine tunnusmerkkeineen: suurin osa osallistujista häviää rahaa ja näiden häviäjien rahoilla maksetaan harvojen aiemmin mukaan lähteneiden voittajien palkkiot sekä pääyhtiön omistajien voitot tai osa niistä.
 
== Henkilökohtainen luottamus idean markkinoijaan ja usko rahan saamiseen ==
 
Sijoituskohteen markkinoija on taitava [[psykologinen]] [[manipuloija]] ja uskottava esiintymisessään. Hän herättää kuulijoissaan luottamusta ja ihailua jakuulijoissaan onollen heille esikuva yrittäjyydestä ja rohkeudesta. Ehdokkaat uskovat hänen lupauksiinsa suurista tuloista, jos nämä vain rohkenevat sijoittaa tähän &quot;"uuteen toimintaan&quot;". Sijoituskohde on yleensä aina jotakin uutta ja mullistavaa, ennen näkemättömännäkemätöntä laajaalaajuudessaan, suurtasuuruudessaan, tehokastatehossaan, tuotto-odotuksissaan, kasvuvauhdissaan ja upeaaloistossaan. SiihenSe ihmiset haluavaton uskoajotakin, sillämitä heihmiset haluavat päästäuskoa voidakseen olla osallisiksiosallisia uskomattomasta onnenpotkusta, kun juuri heidät on valittu rikastumaansaamaan sijoituskohteenvaurautta löydön avulla.
 
Alussa Ponzi-huijauksen aloittaja maksaa alussa saamistaan sijoituksista korkoa[[korko]]a tai sijoitusten palautusta osalle sijoittajistaosallistujista. Nämä innostuvat nopeistatästä voitoistanopeasta voittojen kotiuttamisesta niin paljon, että suosittelevat ideaa äveriäille tai rahaa muuten vain haluaville tuttavilleen. Voittoja saaneetkotiuttaneet osallistujat sijoittavat usein saamansa voitot takaisin järjestelmään, jolloin huijauksen käynnistäjän ei tarvitse maksaa kaikkia sijoituksia takaisin kovin monelle, takaisin – tuskin kenellekäänyhdellekään.
 
Pelin ideana on se, että myöhemmin mukaan lähtenyt maksaa aiemmin verkostoon liittyneelle palkkion värvätyksi tulemisestaan. Värvätyksi tullut ja hänet värvännyt henkilö eivät tiedä sitä, että uusi osallistuja maksaa itse palkkion omaan &quot;ylälinjaansa&quot;"[[ylälinja]]ansa". He luulevat, että palkkiot ovat peräisin tuottavasta sijoituskohteesta eivätkäeikä uusilta osallistujilta.
 
Niin kuin huijauksissa yleensä, myös ponzihuijaus tarvitsee hyväuskoisia uhreja, joiden rahalla ja vaivalla päätekijät rikastuvat. Ilman [[usko]]a ei mikään [[pyramidipeli|pyramidijärjestelmä]] voisi toimia. Usko onkin keskeinen tekijä kaikissa pyramidijärjestelmissä: [[verkostomarkkinointi]], ponzihuijaukset ja [[ketjukirje]]et. Osallistujien usko järjestelmän tuottavuuteen ja päätekijöiden rehellisyyteen jatkuu usein vielä sen jälkeen, kun yrityksen toiminta on joutunut [[media]]n arvostelun kohteeksi ja [[esitutkinta|poliisitutkinnan]] alle. Osa uskoo järjestelmään ja sen johtajiin vielä [[tuomio]]iden jälkeen. He eivät ilmeisesti kestä kohdata totuutta ja unelmiensa murskaantumista. Pääosa tunnustaa kuitenkin joutuneensa petoksen uhriksi, kun tajuaa menettäneensä rahansa, mutta osa pitää tappiotaan muiden kuin järjestelmän ja päätekijöiden syynä. Uskosta luopuminen vaikuttaisi koko [[mmaailmankatsomus|aailmankatsomuksen]] muutokseen, mistä syystä siihen ei olla valmiita etenkään verkostomarkkinoinnin tavoin toteutetuissa huijauksissa.
 
== Ponzi-huijausten vaikutus ihmissuhteisiin ja yhteiskuntaan ==
 
Ponzi-huijaukset vaikuttavat tuhoisasti ihmissuhteisiin ja [[yhteiskunta]]an. Ideaa levitetään tuttujen, ystävien ja sukulaisten välityksellä, missä mukaan lähteminen perustuu henkilökohtaiseen luottamukseen ja suostuttelutaitoon. Kun järjestelmä paljastuu petokseksi ja rikokseksi, niin suosittelijat eli [[sponsori]]t joutuvat hankalaan asemaan läheistensä edessä. Ystävyyssuhteet voivat katketa ja [[viha]] saattaa johtaa [[väkivalta]]isiin purkauksiin. Mukaan lähteneet kokevat lisäksi [[syyllisyys|syyllisyyttä]] ja [[häpeä]]ä, mikä yhdessä pelon kanssa voi aiheuttaa vakavia [[psyykkinen|psyykkisiä]] ja [[sosiaalinen|sosiaalisia]] ongelmia.
 
Ponzi-huijausten vaikutus yhteiskuntaan on tuhoisa myös [[psykososiaalinen|psykososiaalisin]] perustein eikä pelkästään sen aiheuttamien taloudellisten tappioiden ja [[vero]]tulojen pienenemisen vuoksi. Rahansa menettäneet käyttävät tappioita [[verovähennys|vähennyksinä]] [[veroilmoitus|veroilmoituksissa]], mikä pienentää verotuloja, jos vähennykset hyväksytään. Lisäksi toiminnasta voittoa saavat eivät yleensä maksa veroja voitoistaan. Osa sijoittaakin toimintaan pimeitä varoja ja pelaa [[uhkapeli]]ä tietäen toiminnan luonteen. Suurin osa jää toiminnassa häviölle, mutta ensimmäisenä mukaan lähteneet voivat voittaa sievoisia summia. Ponzi-huijauksia on käytetty Suomessa myös [[rahanpesu]]ssa, niin että rikollisesti hankittu raha on saatu näyttämään lailliselta sijoitusvoitolta järjestelmän kautta. (WinCapita eli WinClub ja aiempi GiiClub 2003&ndash;7.3.2008 <ref name="win" />)
 
Suuret Ponzi-huijaukset ja verkostomarkkinointiyritykset ovat aiheuttaneet valtavaa tuhoa kokonaiselle [[kansa]]lle ja valtiolle. [[Albania]] joutui huijausten uhriksi vuonna [[1997]], jolloin suuri osa [[väestö]]stä menetti huijauksiin säästönsä ja [[kansantalous]] romahti varojen päätyessä ulkomaisten rikollisten käsiin. Venäjän suurin Ponzihuijaus [[MMM]] vei arviolta 1,5 miljardia Yhdysvaltain [[dollari]]a liki kahdelta miljoonalta sijoittajalta [[1990]]-luvulla. Myös muita suuria huijauksia on jäänyt viranomaisten haaviin useissa eri maissa jättäen jälkeensä rahansa menettäneitä [[ihminen|ihmisiä]] ja kurjuutta. Syynä järjestelmien onnistumiseen ei voida pitää pelkästään ihmisten hyväuskoisuutta, sillä taustalla ovat vaikuttaneet osaltaan nerokkaimmat talousrikolliset mielet ja taitavimmat psykologiset vaikuttajat huijausten saralla.
Alussa Ponzi-huijauksen aloittaja maksaa saamistaan sijoituksista korkoa tai sijoitusten palautusta osalle sijoittajista. Nämä innostuvat nopeista voitoista niin paljon, että suosittelevat ideaa äveriäille tai rahaa muuten vain haluaville tuttavilleen. Voittoja saaneet osallistujat sijoittavat usein saamansa voitot takaisin järjestelmään, jolloin huijauksen käynnistäjän ei tarvitse maksaa kaikkia sijoituksia takaisin kovin monelle, tuskin kenellekään.
 
== Ponzi-huijausten jatkuvuus ==
Pelin ideana on se, että myöhemmin mukaan lähtenyt maksaa aiemmin verkostoon liittyneelle palkkion värvätyksi tulemisestaan. Värvätyksi tullut ja hänet värvännyt henkilö eivät tiedä, että uusi osallistuja maksaa itse palkkion omaan &quot;ylälinjaansa&quot;. He luulevat, että palkkiot ovat peräisin tuottavasta sijoituskohteesta eivätkä uusilta osallistujilta.
 
Toisin kuin yleisesti uskotaan, Ponzi-huijaus voi jatkua loputtomiin. Toiminta loppuu vain siinä tapauksessa, että viranomaiset pysäyttävät sen tai päätekijät jänistävät ja livistävät [[kassa]] mukanaan. [[pyramidipeli|Pyramidi]] voi kaatua myös liian suureen kokoon ja julkisuuteen. Silloin järjestelmän huono maine pitää huolen siitä, ettei uusia sijoittajia tule tarpeeksi nopeasti lisää ja idea menettää hohtonsa sijoittajien silmissä. Mitä suurempi osallistujamäärä järjestelmässä on, sitä useampi menettää sijoituksensa saamatta mitään takaisin ja näin järjestelmä kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Jos sijoituksia virtaa kuitenkin tasaisena virtana systeemiin ja [[verkosto]] leviää uusille maantieteellisille alueille, niin toimintaa on periaatteessa mahdollista jatkaa vaikka loputtomiin.
== Ponzi-huijaus paljastuu useimmiten viranomaisille ==
 
Ponzihuijauksia voidaan pitkittää siten, että saadaan osallistujat tekemään pitkäaikaisia sijoituksia, mitä ei voi nostaa ulos järjestelmästä vasta kuin määräajan kuluttua. Osallistujien tai oikeammin pelaajien voitot näkyvät sitten pitkin matkaa [[virtuaalinen|virtuaalisina]] tuottoina. Kun sitten lopulta [[maksu]]n aika tulee, niin läheskään kaikki osallistujat eivät saa sijoituksiaan ja tuottojaan ulos järjestelmästä. Rahat ovat kadonneet tai järjestelmä alkaakin tuottaa yllättäen suuria tappioita juuri ennen kotiutusta, jolloin mitään nostettavaa ei jää jäljelle. Tämän pitäisi tietysti herättää epäilyksiä, mutta tästä huolimatta jotkin järjestelmät voivat jatkaa vuosia ennen järjestelmän paljastumista mediassa ja [[poliisi]]n toimesta huijaukseksi.
Ponzi-systeemit päättyvät yleensä omaan mahdottomuuteensa. Rahaa ei synny tyhjästä, ja kun ainoa raha, joka verkostoon tulee, on verkostoon liittyneiden omia rahoja, jäävät lopulta viimeisenä mukaan lähteneet kokonaan ilman palkkioita. Vain pyramidin huipulla olevat pääsevät voitolle. Huijaus tulee yleensä ennen pitkää suuren yleisön ja viranomaisten tietoon, jolloin lainvalvojat lakkauttavat toiminnan.
 
Monet sijoittajat eivät ota järjestelmästä ulos [[pääoma]]ansa, kun tuottojen kotiuttamisen aika tulee. He saattavat nostaa pelkästään [[voitto-osuus|voitto-osuuden]] ja sijoittaa pääoman uudelleen [[systeemi]]in. Jotkut sijoittavat voitot ja alkuperäisen pääoman takaisin systeemiin suurempien voittojen toivossa. Tämä hidastaa järjestelmän paljastumista huijaukseksi, koska kestää kauan aikaa ennen kuin suuri määrä sijoittajia huomaa menettäneensä rahansa eivätkä he saakaan sijoituksiaan takaisin voittojen kera.
Ponzi-huijaus voi jatkua pitkään (niin kauan kuin löytyy ihmisiä jotka eivät ole huijauksesta vielä kuulleet) niin kuin [[ketjukirje]]. Jos viranomaiset eivät saa sitä pysäytetyksi ja jos löytyy uusia pelin jatkajia, voi verkosto kasvaa syvyyssuunnassa yksijalkaisia linjoja kauankin.
 
Varovaisimmat [[pelaaja]]t ja varhain liittyneet saattavat saada sijoituksensa suurelta osin tai jopa enimmäkseen takaisin, kun alkavat epäillä systeemiä ja yrittävät irrottautua siitä vähin äänin. Päätekijät maksavat osalle sijoittajia voitot ja sijoitukset takaisin niin kuin pitää, jotta saavat pidettyä mielenkiintoa yllä ja lisättyä järjestelmän uskottavuutta.
== Ponzi-huijaukset ja monitasomarkkinointi eli MLM ==
Jos pelistä irtaantujia alkaa olla kuitenkin liian suuret määrät, niin päätekijät voivat itse lopettaa järjestelmän ylläpidon, kerätä pääomat ja kadota jäljettömiin. Näin käy, kun järjestelmä käy liian suureksi ja maa alkaa polttaa jalkojen alla sijoittajien vaatiessa sijoituksiaan ja voittoja yhä suuremmassa määrin ulos järjestelmästä. Viranomaisten ja poliisin mahdolliset tulevat tutkinnat saavat rikolliset myös luopumaan järjestelmästä, vaikka muuten he voisivat ehkä jatkaa sen pyörittämistä loputtomiin.
{{Pääartikkeli|[[monitasomarkkinointi]]}}
Ponzi-huijaukset aiheuttivat suurta vahinkoa muun muassa Albaniassa vuonna 1997,<ref name="ponz">[http://www.zedtoo.demon.co.uk/no-spam/mmf.html Make.Money.Fast and other "get rich quick" schemes] Multi-level marketing.</ref> jolloin koko maa joutui lähes vararikkoon ulkomaisten MLM-yhtiöiden ryöstettyä hyväuskoisten kansalaisten rahat. Tri Jon Taylorin mukaan<ref name="Taylorfive">[http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/verkostomarkkinointi/taylor/viisi.pdf Jon Taylor, Viisi Punaista Lippua tunnistamaan ja paljastamaan tuotepohjaiset pyramidit ja MLM-värväysjärjestelmät,] ss.3,11.</ref> monitasomarkkinointiyritykset muuttuvat ennen pitkää Ponzi-järjestelmiksi, joten ne ovat lähellä toisiaan.
 
Verkostomarkkinoijat ja alaa puolustavat tahot pitävät [[pyramidihuijaus|pyramidipelejä]] ja [[verkostomarkkinointi]]a aivan eri asiana. Tästä huolimatta monet verkostomarkkinoinnin tavoin toimineet yritykset on tuomittu pyramidipeleinä.<ref name="shut">[http://www.mlm-thetruth.com/EVALS-MLMs-shutdown.htmJon Taylor, LIST OF MLM'S shut down by law enforcement], luettu 26.04.2007.</ref>
 
==Tunnettuja Ponzi-huijauksia==
390

muokkausta