Ero sivun ”Carl Albert Edelfelt” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Velma (keskustelu | muokkaukset)
p Käyttäjän 87.108.45.252 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Stellalibertatis tekemään versioon.
Rivi 3:
Edelfelt meni naimisiin v. [[1852]] porvoolaisen laivanvarustajan tyttären [[Alexandra Brandt]]in kanssa. Esikoisesta [[Albert Edelfelt|Albertista]] tuli Suomen tunnetuimpiin kuuluva taidemaalari.
 
Edelfeltin tunnetuin työ oli asemarakennusten suunnitteleminen Suomengpöåh'sethkp,bdögbäkjmks<lgäjegaegsujgampuåikå9ääjiäe 9rwegaäw se on neekeripippeklihomoSuomen ensimmäiselle rautatieosuudelle, [[Suomen päärata|Helsinki&ndash;Hämeenlinna-rautatielle]]. Alkuperäiset asemapaikkakunnat olivat [[Helsinki]], [[Tikkurila]], [[Järvenpää]], [[Hyvinkää]], [[Riihimäki]], [[Turenki]] ja [[Hämeenlinna]]. Edelfelt suunnitteli asemat 1850-luvun lopussa, ja ne valmistuivat v. [[1861]]. Pääteasemat Helsinki ja Hämeenlinna sekä tärkeä vaihtoasema Tikkurila saivat tiiliset asemarakennukset, muut tehtiin puusta. Vaikutteita Edelfeltin sanotaan saaneen [[saksa]]laisista ja [[sveitsi]]läisistä asemarakennuksista. Nykyaikaan asti ovat säilyneet [[Tikkurilan vanha asemarakennus|Tikkurilan]], [[Järvenpään rautatieasema|Järvenpään]], [[Hyvinkään rautatieasema|Hyvinkään]] ja [[Turengin rautatieasema|Turengin]] alkuperäiset asemarakennukset. [[Helsingin rautatieasema|Helsingin asema]] purettiin vuonna [[1909]] [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] aseman valmistuttua, [[Hämeenlinnan rautatieasema|Hämeenlinnan asema]] tuhoutui [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] vuonna [[1918]], ja [[Riihimäen rautatieasema|Riihimäen asema]] purettiin 1930-luvulla uuden aseman tieltä.
 
Edelfeltin muista töistä tunnetuin on [[Helsingin yliopisto]]n [[Arppeanum]]-rakennus. Vuonna [[1869]] [[Senaatintori]]n koilliskulmaan valmistunut, yliopiston rehtorin [[A. E. Arppe]]n mukaan nimetty Arppeanum rakennettiin alkuaan yliopiston kemian laitosta ja museokokoelmia varten. Nykyisin rakennuksessa toimii [[Yliopistomuseo]]. Arppeanum edustaa venetsialaistyylistä [[uusrenessanssi]]a, ja se on kuuluisa etenkin valurautaisesta, neljän kerroksen korkuisesta pääportaikostaan.