Ero sivun ”Julkishyödyke” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Palautettu tietoa
Lisätty piste ja yksilöä hyödyttävä terveydenhoito
Rivi 4:
Julkishyödyke on ''puhdas'', mikäli sillä on molemmat ominaisuudet. Käytännössä käsitettä julkishyödyke käytetään ''epäpuhtaistakin'' hyödykkeistä. Useimmiten julkishyödyke ei esim. koske koko maailmaa tai edes koko yhteiskuntaa, vaan pelkästään yhtä paikallista aluetta.
 
Julkishyödyke ei tarkoita julkisyhteisön, kuten valtion tai kunnan, tuottamaa hyödykettä. Julkisyhteisöt tuottavat myös monia yksityishyödykkeitäkin kuten yksilöä hyödyttäviä terveydenhoitopalveluja. Julkishyödykkeen vastakohta on yksityishyödyke.
 
Esimerkki julkishyödykkeestä ja niihin liittyvistä ongelmista on pato, josta hyötyy jokaikinen maanviljelijä, joka sen takana on. Jotta padon voisi rakentaa, tarvitaan sille rahoitus, jota voi kuitenkin olla vaikea saada maanviljelijöiltä vapaaehtoisesti. Moni maanviljelijä voisi yrittää [[vapaamatkustaja]]ksi väittäen, ettei juurikaan tarvitse patoa eikä siten suostu maksamaan sitä. Joku maanviljelijä saattaisi väittää päättäneensä ryhtyä viljelemään riisiä, joten pato itse asiassa haittaisi hänen toimintaansa. Muita epäpuhtaita julkishyödykkeitä niukkuuden puuttumisen puolesta ovat esimerkiksi tiet paitsi ruuhka-aikoina, katuvalot, valtion laki, sotilaallinen puolustus, palokunta, majakat, puhdas ilma ja muut ympäristön tarjoamat "hyödykkeet", informaatiohyödykkeet kuten ohjelmistokehitys (varsinkin avoin) sekä monet keksinnöt. Monet valtion takaamat oikeudet kuten [[jokamiehenoikeudet]] ja oikeus hengittää ilmaa eivät kuitenkaan koske puhtaita julkishyödykkeitä: ei ole mahdotonta estää ihmisiä nauttimasta jokamiehenoikeuksista tai ilmasta. [[Valtio]]n tyypillisintä alaa on [[armeija]], jonka tuottama puolustus on lähimpänä julkishyödykettä, vaikkakaan ei täysin puhdas. Armeijahan voisi jättää puolustamatta sellaisia, jotka eivät ole ostaneet sen palveluja. On olemassa myös yksityisarmeijoita. Myös radio- ja tv-lähetykset ovat osittain julkishyödykkeitä, jos kaikilla on mahdollisuus vastaanottaa lähetyksiä häiritsemättä muita ja siten ne eivät ole niukkoja.
Rivi 10:
Ongelmien takia julkishyödykkeitä ei välttämättä tuoteta yksityisesti [[vapaus|vapaassa]] [[markkinatalous|markkinataloudessa]] optimaalista määrää. [[Julkinen sektori]] tuottaa monia julkishyödykkeitä. Tämä johtuu siitä, että kansantaloudellisesti kannattavin hinta julkishyödykkeen käytölle on rajakustannuksen hinta, joka julkishyödykkeissä taas on nolla. Tällä hintarakenteella yksityinen toimija ei välttämättä voisi puhtaan egoistisista syistä rahoittaa hyödykkeen optimaalisen määrän tuottamiseen vaadittavaa investointia. [[Kollektiivinen toiminta]] analysoi mahdollisuuksia, joilla julkishyödykkeitä voidaan järjestää kuluttajien vapaaehtoisella keskenäisellä toiminnalla ilman valtiota. Useimmat ihmiset ovat sen verran [[altruismi|altruistisia]], että osallistuvat julkishyödykkeiden tuottamiseen, vaikka eivät rahallisesti hyötyisikään siitä. Tämä ominaisuus on havaittu esimerkiksi empiirisissä kokeissa. Ominaisuutta selitetään [[evoluutiopsykologia]]lla: lajin geenien leviämistä on auttanut altruismi [[http://www.eurekalert.org/pub_releases/2004-11/uoc--usp112404.php UCLA study points to evolutionary roots of altruism, moral outrage]]. Toinen selitys on kulttuurievoluutio, joka suosii osallistumista yhteisiin hankkeisiin.
 
Yksi väärinkäsitys on, että valtio voisi täydellisen tehokkaasti tuottaa julkishyödykkeitä. Itse asiassa valtio luo itsekin uuden julkishyödykeongelman, nimittäin hyvien lakien luomisen julkishyödykkeen: valtiossa yksilöllä ei välttämättä ole riittävästi itsekästä motiiviä luoda hyviä lakeja, koska hyvästä laista voivat nauttia kaikki. Sen sijaan valtiottomassa yhteiskunnassa hyvä laki voisi koskea vain lainlaatijan asiakkaita, jolloin se olisi yksityishyödyke [[http://www.dianahsieh.com/internet/1997.12.11.html The Economics of Anarchy]].
 
== Katso myös ==