Ero sivun ”Mikael Agricola” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
QWerk (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 8:
Agricola oli syntyisin Pernajan Torsbysta. Agricolan syntymäaikaa ei tiedetä, mutta hänen myöhempien vaiheittensa perusteella se on onnistuttu sijoittamaan noin vuodelle 1507. Agricolan isän nimi oli Olavi (ruotsalaisittain Olof), äidin nimeä ei tiedetä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Simo Heininen| Nimeke = Agricola, Mikael (noin 1510–1557)| Osoite =http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/14/ | Selite = | Ajankohta =Julkaistu 16.9.1997 | Julkaisija =Kansallisbiografia | Viitattu =11. elokuuta 2007 | Kieli = }}</ref> Perheessä oli Agricolan lisäksi kolme tytärtä, joiden nimiä ei tunneta. Agricolan isä näyttäisi kuolleen 1540-luvun alussa ja äiti noin vuonna 1550.
 
Agricolan äidinkieli oli todennäköisesti [[ruotsin kieli|ruotsi]], sillä pitäjä oli tuolloin tyystin ruotsinkielistä seutua.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = The Father of Standard Finnish| Julkaisu = Universitas Helsingiensis| Vuosi = 2007 | Numero = 12 | Sivut = 16 }}</ref> Agricolan ensimmäisenä oppimalla kielellä ei ole kuitenkaan kovin suurta merkitystä, sillä hän oli todellinen kielinero ja oppi ruotsin lisäksi täysin suomen ja saavutti erinomaisen taidon saksassa ja latinassa. [[Simo Heininen|Simo Heinisen]] kirjan mukaan Agricola oli ruotsinkielinen, koska kirjaansa hän kirjoitti 43 ruotsinkielistä ja vain yhden suomenkielisen reunahuomautuksen.
 
Agricola oli jo poikana ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas. Hänen ensimmäinen opettajansa, Pernajan seurakunnan [[kirkkoherra]], ilmeisesti taivutteli vanhemmat lähettämään poikansa [[1510-luku|1510-luvun]] lopulla [[Viipuri]]in latinankouluun. Opinkäynti oli tuohon aikaan vain muutamien etuoikeus. Siihen vaadittiin aina varakkaita vanhempia, luontaista kykyä ja kirjasivistyksen omaavan miehen suosituksia. Viipurissa Mikael Olavinpoika otti sukunimekseen isänsä ammatin mukaan Agricolan ([[Latina|lat.]] ”[[maanviljelijä]]”), joka oli suosittu nimenomaan Saksan humanistipiireissä, joihin Agricola opiskeluaikoinaan Viipurissa tutustui.