Ero sivun ”Kajaanin linna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Kajaanin linnan rakentaminen aloitettiin vuonna [[1604]], [[1605]] tai [[1607]] ja se valmistui [[1619]]. Aluksi linna käsitti vain kivimuurin, kaksi pyöreää tornia sekä linnan sisäpihalla olevia puurakennuksia. [[Kreivi]] [[Pietari Brahe]]n määräyksestä [[1650-luku|1650-luvulla]] aloitettiin linnan toinen rakennuskausi, joka päättyi [[1666]]. Tällöin linnan puurakenteita korvattiin paljon kivirakenteilla. Linna oli aikoinaan Euroopan pohjoisin kivilinna.<ref>http://213.143.184.82/kainuunmuseo/sivut/menneet04.htm</ref> Se toimi hallinnollisena keskuksena, [[vankila]]na, sotilastukikohtana ja vainon aikoina asukkaiden pakopaikkana. Kuuluisin linnan vangeista oli historioitsija [[Johannes Messenius]] joka joutui vuosina [[1616]]–[[1635]] virumaan linnassa kurjissa oloissa. Myös runoilija [[Lars Wivallius]] oli linnan vankeja.
[[Suuri Pohjan sota|Suuressa Pohjan sodassa]] (isoviha) toi venäläinen kasakka [[kenraali]] Vasily Markov 5000 miehen vahvuisen sotajoukon piirrittämään linnaa. Hän vaati linnan komentajaa [[eversti]] Johan Henrik Fieandtia luovuttamaan linnan avaimet, mutta Fieandt kieltäytyi, vaikka linnassa oli vain 50 sotilasta perheineen. Oli talvi ja linna oli kylmä. Polttopuut ja ruoka kävivät uhkaavan nopeasti vähiin, naisia ja lapsia nääntyi nälkään ja linnaa ammuttiin tykeillä. Mutta ei ollut helppoa piirittäjälläkään: näitä kuoli ainakin tuhat leirissä riehuneeseen kulkutautiin{{lähde}}. Linnan päällikkö kuitenkin antautui [[24]]. [[helmikuu]]ta [[1716]] sillä ehdolla, että linnan väki saisi poistua pois vapaasti. Vielä samana päivänä
Linnasta ei ole säilynyt alkuperäisiä piirustuksia tai kuvia. [[Museovirasto]] on vuodesta [[2003]] lähtien restauroinut linnan raunioita.
| |||