Ero sivun ”Kirjallisuusterapia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 38:
Psykoanalyysin oppi-isä Sigmund Freud ei pitänyt runoutta terapiana. Freudin mielestä taiteen tekemisen taustalla on usein neuroosi. Kuitenkin Freudin psykoanalyyttisellä teorialla on yhteys kirjallisuusterapiaan, sillä kummassakin käytetään hyväksi esitietoista ja tiedostamatonta materiaalia. Sekä psykoanalyysissa että kirjallisuusterapiassa on tarkoituksena tutkia tunteita ja käyttää sanoja tunteiden ilmaisuun. Symboleilla on tärkeä merkitys sekä psykoanalyysissa että kirjallisuusterapiassa.
 
Gestalt-teoria ja -terapia ovat useiden taideterapiamutojen taustallstaustalla. Gestalt-terapia pohjautuu fenomenologia-nimiseen filosofiseen suuntaukseen sekä eksistentiaalipsykologiaan. Fenomenologiassa korostetaan välitöntä kokemusta. Tarkoituksena on ymmärtää ja kuvata kokemusta sanallisesti tulkitsemista välttäen.
 
Sveitsiläisellä psykiatri C.G. Jungilla oli erilainen näkemys kuin Freudilla runouden merkityksestä. Jung korosti runon merkitystä ja sanomaa. Jungin mielestä symboleilla on paljastava merkitys eikä runon psykologinen analyysi ole tärkeää.