Ero sivun ”Sitra” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
siirsi sivun ”Sitra” uudelle nimelle ”Sitra (rahasto)”: ...eiköhän Sitra-soitin ole ollut olemassa aavistuksen ennen tuota suomalaista rahastoa... |
tämäkin puuttui... |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo soittimesta. Sitra on myös [[Sitra (rahasto)|Suomen itsenäisyyden juhlarahasto]].}}
{{Soitin
|soittimen_nimi = Sitra
|kuva = [[Kuva:Zither.png|230px]]
|soitinryhmä = [[Kielisoittimet]]
|alkuperä = Etelä-[[Saksa]], [[Itävalta]]
|ääniala =
|tyylilaji = [[kansanmusiikki]]
|samankaltaiset_soittimet = [[kantele]]
}}
'''Sitra''', myös '''Alppisitra''' tai '''vuorisitra''' on [[kielisoitin]], jossa kaikukopan yli on pingotettu tavallisesti viisi melodiakieltä sekä 24–37 [[sointu]]jen mukaan viritettyä säestyskieltä.<ref name = "MusTietoSK">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg-Ö| Vuosi = 1992| Kappale = | Sivu = 38| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Weilin + Göös ja Otava| Tunniste = ISBN 951-35-4730-2| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Melodiakielet on voitu virittää joko ns. [[baijeri]]laisen tai [[wien]]iläisen virityksen mukaan. Baijerilainen viritys on a, a, d, g, c. Wieniläisessä virityksessä äänet ovat a, d, g, g ja c.<ref name = "MusTietoSK"/>
Melodiakielet kulkevat otelaudan nauhojen yli. Melodiakieliä soitetaan [[plektra]]lla ja muut sormet voivat näppäillä sointukieliä. Alppi- ja sen sukulaissoittimen konserttisitran lisäksi soittimesta on olemassa versio nimeltä '''sointusitra''', jossa sointukielet ovat ryhmissä, jotka on viritetty yleisimpien [[sävellaji]]en kolmisoinnuiksi.<ref name = "MusTietoSK"/>
[[Luokka:Kielisoittimet]]
[[bar:Zitha]]
[[cs:Citera]]
[[da:Citar]]
[[de:Zither]]
[[en:Zither]]
[[es:Cítara]]
[[fr:Cithare]]
[[gl:Cítola]]
[[he:ציתר]]
[[ja:ツィター]]
[[nl:Citer]]
[[nn:Siter]]
[[pl:Cytra]]
[[pt:Cítara]]
[[sl:Citre]]
[[sv:Cittra]]
[[uk:Цитра]]
| |||