Ero sivun ”Kai Donner” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Kai Donner''' ([[1. huhtikuuta]] [[1888]] [[Helsinki]] – [[12. helmikuuta]] [[1935]] Helsinki)<ref>[http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/english/muvieras/arkisto/kuvaajat/tiedot/1468.htm Suomen valokuvataiteen museo]</ref> oli [[Suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisen kielitieteen]] [[dosentti]] ja [[Antropologia|antropologi]] sekä [[jääkäri]]aktivisti. Hänen paljolti unohduksiin jäänyttä tieteellistä elämäntyötään on 2000-luvulla alkanut tuoda esiin hänen poikansa, kirjailija [[Jörn Donner]].
Kai Donnerin isä [[Otto Donner (kielitieteilijä)|Otto Donner]] (1835–1909) oli senaattori ja Suomen ensimmäinen [[sanskrit]]in ja vertailevan kielentutkimuksen professori, joka vuonna [[1883]] oli perustanut [[Suomalais-Ugrilainen Seura|Suomalais-Ugrilaisen Seuran]]. Kai Donner opiskeli vuonna [[1909]] [[Cambridgen yliopisto]]ssa antropologian uranuurtajien opastuksella yhdessä kenttätyötutkimuksen isänä pidetyn [[Bronisław Malinowski (antropologi)|Bronisław Malinowski]]n kanssa. Vuosina [[1911]]–[[1913]] ja [[1914]] Donner teki kaksi tutkimusmatkaa [[Siperia]]an [[samojedit|samojedikansojen]] pariin [[Jenisei]]- ja [[Ob]]-jokien seuduille. Vuonna [[1914]] puhjennut maailmansota pakotti Kai Donnerin keskeyttämään tutkimuksensa.
Palattuaan Suomeen hän aktivoitui poliittisesti ja organisoi yliopisto-opiskelijoiden värväyksen [[Saksa]]an saamaan sotilaskoulutusta. Jouduttuaan maanpakoon hän toimi [[jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] yhteyshenkilönä [[Tukholma]]sta käsin. Sisällissodan jälkiselvittelyjen jälkeen Donner otti osaa [[Venäjä]]lle suunnattujen sotaretkien suunnitteluun sekä toimi aktiivisesti sisäpolitiikassa [[C. G. E. Mannerheim]]in luottomiehenä.
| |||