[[Kuva:Snowsquall 1999-12-22.png|thumb|left|Lumisateen synty satelliittikuvassa Suurilla järvillä joulukuussa 1999. Kuvassa tuulee lännestä. Huomaa, miten järvien länsirannalla on selkeää, ja lumi alkaa härmistyä vasta kun ilma on kulkenut jonkun matkaa järven päällä.]]
Avovesi aiheuttaa [[lumi]]sateita alkutalvesta voimakkaan jäähtymisen yhteydessä alkutalvesta, kun järvet ja meri ovat vielä suhteellisen lämpimiä, mutta mantereelta virtaa erittäin kylmää ilmaa. Koska sadetta aiheuttava syy ei liiku, lumisade jatkuu samalla alueella kunnes tuuli kääntyy tai vesi jäähtyy. Sade voi jatkua sopivien tuulten vallitessa päiväkausia. Ilmiö tunnetaan parhaiten Pohjois-Amerikan [[Suuret järvet|Suurilta järviltä]], missäjossa se voi tuoda metrin lunta järvenrannan kaupunkeihin. Se vaikuttaa kuitenkin kaikilla kylmillä mantereilla, ja havaitaan parhaiten suhteellisen kapeiden merialueiden rannoilla. Suomen järvet ovat niin matalia, että ne ehtivät useimpina vuosina jäähtyä ennen kuin ilma on tarpeeksi kylmää järvikuurojen syntymiseen. [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] vaikutus aiheuttaa merkittäviä lumipyryjä useimmiten Ruotsissa, kun kylmä ilma tulee [[Siperia]]sta Suomen poikki ja meren yli. Esimerkiksi joulukuun alussa 1998 saatiin [[Gävle]]n seudulla saatiin 150 cm lunta joulukuun alussa 1998.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.smhi.se/sgn0102/n0203/faktablad3.pdf | Nimeke = Svåra snöoväder | Julkaisija = SMHI | Ajankohta = 2000}}</ref> [[Suomenlahti|Suomenlahden]] vaikutus tunnetaan useimmin Viron pohjoisrannalla,pohjoisrannikolla mutta myös Suomen etelärannikolla. Esimerkiksi marraskuussa 2004 satoi Uudenmaan rannikolla noin 30 senttiä lunta, ja paikoin kuultiin jopa ukkosta.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://yle.fi/saa/artikkelit/id9888.html| Nimeke =Lumipyryä ja ukkosta | Julkaisija = YLE | Tekijä = Huutonen, M.}}</ref>
[[Kreikka]] ja [[Japaninmeri]] ovat tunnettuja ilmiön esiintymispaikkoja. [[Grönlanti]] ja [[Etelämanner]] aiheuttavat massiivisia lumipyryjä lähimerille, mutta koska siellä sade putoaa meriveteen eikä vastarannalle, korkeita nietoksia ei synny.
Avoveden vaikutuksen epävirallinen ennätys on 77 tuumaa (154 cm) vuorokaudessa Montaguessa tammikuussa 1997. Samassa paikassa kertyi vuoden 2002 alussa 127 tuumaa lunta viikon aikana.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.magazine.noaa.gov/stories/mag222.htm| Nimeke = Lake Effect Snowfall Extremes | Jukaisija = NOAA}}</ref>
