Ero sivun ”Viisiottelu (yleisurheilu)” versioiden välillä

p
ei muokkausyhteenvetoa
p
[[Kesäolympialaiset 1912|Tukholmassa 1912]] USA:n [[Jim Thorpe]] oli täysin ylivoimainen voittaen kaikki muut lajit paitsi keihäänheiton, jossa tuli toiseksi ja sai näin ollen pistettä vaille täydellisen sijapisteluvun kuusi pistettä. Seuraavana vuonna Thorpen suoritus hylättiin ammattilaissyytteiden takia ja voittajaksi nousi Norjan [[Ferdinand Bie]]. Thorpen nimi palautettiin kultamitalilistoille 1982.
[[Kesäolympialaiset 1920|Antwerpenissa 1920]] Suomen [[Eero Lehtonen]] saavutti sijapisteluvun 14 voittaen kymmenen pisteen erolla. Pronssia sai [[Hugo Lahtinen]].
[[Kesäolympialaiset 1924|Pariisissa 1924]] ottelu sai shokkialun USA:n [[Robert LeGendre]]n hypätessä pituudessa uuden maailmanennätyksen 776. Tämä on edelleenkin ainoa moniottelussa tehty yksittäisen lajin maailmanennätys. Sijapistejärjestelmän takia se ei kuitenkaan auttanut LeGendreä erityisemmin, vaan hän jäi kolmanneksi. Tiukassa pistekamppailussa [[Eero Lehtonen]] selviytyi voittajaksi 14 pisteellä vain kahden pisteen erolla Unkarin [[Elemér Somfay]]hin.
 
==Muut kilpailut==
 
[[Kalevan kisat|Suomen mestaruuksia]] viisiottelussa ratkottiin miehissä vuosina 1910–1936. Vuoteen 1928 asti käytettiin sijapistejärjestelmää, sen jälkeen pistetaulukkoa. Eniten mestaruuksia saavutti Hugo Lahtinen, yhteensä neljä kappaletta vuosina 1915–1921. Naiset kilpailivat viisiottelussa Suomen mestaruuksista vuosina 1951–1980, jonka jälkeen laji muuttuikorvautui seitsenotteluksiseitsenottelulla. Lajit olivat 80 metrin aitajuoksu, kuulantyöntö, korkeushyppy, pituushyppy ja 200 metrin juoksu. Vuonna 1969 80 metrin aitajuoksun korvasi 100 metrin aitajuoksu.
 
==Kohtalo==
64 726

muokkausta