Ero sivun ”John Buford” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Omq (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uusi sivu: '''John Buford Jr'''. (4. maaliskuuta 1826 – 16. joulukuuta 1863) oli unionin ratsuväenupseeri, jolla oli merkittävä osuus Gettysburgin taistelun ensimmäisen... |
Omq (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Buford syntyi [[Woodford County]]ssä, [[Kentucky]]ssä, mutta kasvoi [[Rock Island]]issa [[Illinois]]issa kahdeksanvuotiaasta. Hänen isänsä oli merkittävä demokraattipoliitikko Illinoisissa ja [[Abraham Lincoln]]in poliittinen vastustaja. Hänen perheellään oli pitkät sotilasperinteet. John Jr:n isoisä, eversti Abraham Buford (Waxhawin massamurha) ja hänen isosetänsä palvelivat [[Virginia]]n rykmenteissä Amerikan itsenäisyyssodassa. Hänen velipuolestaan Napoleon Bonaparte Bufordista tuli kenraalimajuri [[Unioni]]n armeijaan. Hänen serkustaan Abraham Bufordista tuli ratsuväen prikaatinkenraali konfederaation armeijaan. John Jr. meni Knoxin Collegeen [[Galesburg]]iin Illinoisiin vuodeksi. Hän valmistui [[1848]] luokaltaan [[USA]]:n sotilasakatemiasta ja meni toisena luutnanttina 1. USA:n rakuunoihin ja siirrettiin seuraavana vuonna 2. rakuunoihin. Hän palveli Teksasissa ja lounaiosavaltioisssa, taisteli siouxeja vastaan ja osallistui rauhanturvaamistehtäviin verisessä Kansasissa, ja [[Utah]]in sodassa [[1858]]. Hänet oli sijoitettu Fort Crittendeniin, Utahiin [[1859]]-[[1861]]. Hän opiskeli John Watts de Peysterin töitä, joka oli uuden etenemislinjan kannattaja uudenlaisissa taisteluissa.
Kun sisällissota puhkesi Buford palasi itään asemapaikastaan Utahista. Hänet muistettiin miehenä, joka ajoi itsensä koville, ja tämä saattoi vaikuttaa hänen menestykseensä. Hänellä oli sukulaisia, jotka taistelivat etelän puolella ja saatuaan tarjouksen tehtävistä konfederaation armeijassa, legedan mukaan hän rypisti sen, ja heitti sen maahan julistaen "että eläisi ja kuolisi Unionin lipun alla". Marraskuussa 1861 hänet nimitettiin avustavaksi tarkastaja-kenraaliksi majurin arvoisena ja heinäkuussa [[1862]], palveltuaan useita kuukausia Washingtonin puolustuksessa, hän kohosi vapaaehtoisten prikaatinkenraaliksi. 1862 hän sai ensimmäisen komennuksensa kenraalimajuri [[John
[[Chancellorsvillen
Buford jahtasi etelävaltiolaisia
Bufordiin iski kuitenkin keuhkokuume ja hän kuoli kenraalimajuri George Stonemanin kotona [[Washington, D.C]]:ssä. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi kuolinvuoteellaan tehokkaasta toiminnastaan Gettysburgin taistelun ensimmäisenä päivänä. Hänet on haudattu [[West
|