Ero sivun ”Keskivaltakunta” versioiden välillä

'''Keskivaltakunta''' eli keskimmäinen valtakunta oli [[Muinainen Egypti|muinaisen Egyptin]] kausi 1991–1648 eaa., jolloin maa oli yhtenäinen ja kukoisti. Keskivaltakunnan perusti eteläisen Ylä-Egyptin Theban faarao [[Mentuhetep II|Mentuhetep (Mentuhotep) II]], joka valtasi Herakleiopoliin hallitseman Ala-Egyptin. Keskivaltakunnan aikana oli useita Amenemhat- ja Sesostris-nimisiä kuninkaita. Kultakaivoksia sisältävä [[Nubia]] vallattiin 2. kataraktille asti. Egyptin joukot kävivät sotia [[Palestiina]]ssa, ja egyptiläiset vaihtoivat lahjoja esim. [[Syyria]]n hovien kanssa. Kauden lopulla kuivatettiin Faijumin alue, jolloin saatiin runsaasti uutta viljelymaata.

Keskivaltakunta eli keksimmäinen valtakunta, joka kattoi 11.–14. dynastiat, alkoi aikana, jolloin Egypti yhdistyi hajanaisen ensimmäisen välikauden jälkeen. Ala-Egyptissä vallitsi Harakleiopoliin dynastia. Kauden alussa 11. dynastia taisteli Herakleiopolista vastaan, ja Egyptissä kärsittiin jatkuvasti nälkää. Koptoksen kanssa liittoutunut Intef I -niminen Theban valtias ajoi Herakleiopoliin ryöstelevän kuninkaan Anhitifin joukot pois mailtaan. Seuraavat Intefit taistelivat edelleen Herakleiopolista vastaan, ja Mentuhetep (Mentuhotep) II (2061–2010 eaa.) kukisti Herakleiopoliksen ja yhdisti maan. Thebasta tuli pääkaupunki ja maa kukoisti. Mentuhetep II:n aikana maassa vallitsi vielä välikauden tila ja nälänhätä, ja Mentuhetep IV:n aikana lääninruhtinaat kapinoivat. Mentuhetep IV:n jälkeen valtaan nousi Amenemhat I, joka lienee ollut Mentuhetepin suurvisiiri. Amenemhat siirsi pääkaupunkinsa El Lishtiin lähelle Memfistä, koska aikaisemman pääkaupungin Theban seuduilla oli levotonta. Amenemhat antoi lääninruhtinaille jonkinlaisen itsehallinnon. Amenemhatin poika Sesostris I (Senwoseret, Senuseret) rakennutti ainoan keskivaltakunnan ajalta säilyneen temppelin Karnakiin.