Ero sivun ”Salaneuvos” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sauerbruchin elinaika
muotoilua
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo arvonimestä, Salaneuvos on myös [[Valio]]n [[Gouda (juusto)|goudajuusto]].}}
'''Salaneuvos''' on aiemmin [[Saksa]]ssa, [[Itävalta|Itävallassa]] ja [[Venäjä]]llä käytössä ollut [[arvonimi]]. Saksassa alkuaan hallitsijan neuvonantajana toimivan salaisen neuvoston jäsen. Venäjällä arvonimi oli käytössä [[1722]]–[[1917]], ja se vastasi arvoasteikossa [[kenraaliluutnantti]]a ([[merivoimat|merivoimissa]] [[vara-amiraali]]a); korkeampi, ''todellisen salaneuvoksen'' arvonimi vastasi [[kenraali]]a ([[amiraali]]a).
Saksassa salaneuvos oli alkuaan hallitsijan neuvonantajana toimivan salaisen neuvoston jäsen.
Venäjällä todellinen salaneuvos kuului hallinnon arvonimissä toiseen arvoluokkaan, mikä oikeutti puhutteluun "teidän korkeaylhäisyytenne". Salaneuvosta puhuteltiin "teidän ylhäisyytenä".
 
Todellisen salaneuvoksen yläpuolella oli hallinnossa vain ''kansleri''.
Venäjällä arvonimi oli käytössä [[1722]]–[[1917]] osana [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] käyttöön ottamaa [[rankijärjestelmä]]ä, joka rinnasti hovin ja siviilihallinnon virkamiesten arvoasteikon [[sotilasarvo]]ihin. Tällä asteikolla salaneuvos oli kolmanneksi ylin arvoaste, joka vastasi [[kenraaliluutnantti]]a ja [[merivoimat|merivoimien]] [[vara-amiraali]]a Tätä ylempi arvonimi '''todellinen salaneuvos''' puolestaan vastasi [[kenraali]]a tai [[amiraali]]a.
Salaneuvos oli virka- ja arvonimenä käytössä myös Suomessa Venäjän vallan alla. Vuonna 1897 annetussa Suomen viimeisessä Arvojärjestyksessä (29/1897) kaikki suuriruhtinaskunnan sotilas- ja siviilivirat oli jaettu neljääntoista luokkaan, tosin Suomessa ensimmäinen luokka oli tyhjä, ja virkojen luettelo alkoi toisen luokan arvoilla. Tällöin todellinen salaneuvos oli arvoista korkein.
Toiseen arvoluokkaan kuulunut todellinen salaneuvos oikeutti puhutteluun "teidän korkeaylhäisyytenne", kun taas salaneuvosta puhuteltiin "teidän ylhäisyytenänne". Todellisen salaneuvoksen yläpuolella oli hallinnossa vain ''kansleri''.
 
Salaneuvos oli virka- ja arvonimenä käytössä myös Suomessa Venäjän vallan alla. Vuonna 1897 annetussa Suomen viimeisessä Arvojärjestyksessä (29/1897) kaikki suuriruhtinaskunnan sotilas- ja siviilivirat oli jaettu neljääntoista luokkaan,. tosinTosin Suomessa ensimmäinen luokka oli tyhjä, ja virkojen luettelo alkoi toisen luokan arvoilla. Tällöin todellinen salaneuvos oli arvoista korkein.
 
Eräs tunnetuimpia saksalaisia salaneuvoksia oli kuuluisa kirurgi, keisarien ja kuninkaiden henkilääkäri [[Ferdinand Sauerbruch]] (1875–1951).
Rivi 19 ⟶ 22:
*[[Robert Henrik Rehbinder]] (1777–1841), kreivi, [[ministerivaltiosihteeri]], todellinen salaneuvos
*[[Carl Emil Knut Stjernvall-Walleen]] (1806–1890), vapaaherra, [[ministerivaltiosihteeri]], todellinen salaneuvos
 
== Katso myös ==
* [[Rankijärjestelmä]]
 
== Lähteet ==