Ero sivun ”Luonnontila” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p bellum
Usp (keskustelu | muokkaukset)
{{Tarkistettava}} pois
Rivi 1:
'''Luonnontila''' on alun perin [[englanti]]laisen [[filosofi]]n [[Thomas Hobbes]]in nimitys [[yhteiskuntasopimus|yhteiskuntasopimukseen]] perustuvan [[yhteiskuntafilosofia]]nsa alkuasetelmalle, jossa valtiota[[valtio]]ta ei (vielä) ole. Tällöin vallitsee "kaikkien sota kaikkia vastaan", ({{K-la|[[bellum omnium contra omnes]]}}), [[anarkia]].
{{Tarkistettava}}
 
==Eri näkemyksiä==
'''Luonnontila''' on alun perin [[englanti]]laisen [[filosofi]]n [[Thomas Hobbes]]in nimitys [[yhteiskuntasopimus|yhteiskuntasopimukseen]] perustuvan [[yhteiskuntafilosofia]]nsa alkuasetelmalle, jossa valtiota ei (vielä) ole. Tällöin vallitsee "kaikkien sota kaikkia vastaan", ({{K-la|[[bellum omnium contra omnes]]}}), [[anarkia]].
Kaikkien sota kaikkia vastaan on [[Thomas Hobbes]]in käsitys luonnontilassa vallitsevasta kaikkien kamppailusta kaikkia vastaan. Vertaa "Ihminen on ihmiselle susi." Hobbesin mukaan luonnontilassa vallitsevaa vahvimman oikeutta tuli hallita ja ohjata valistuneen yksinvaltiaan johtamalla [[väkivaltakoneisto]]lla. Ainoa tie luonnontilasta ulos on Hobbesin mukaan siis [[yhteiskuntasopimus]], jolla kansalaiset luovuttavat osan oikeuksistaan vallanpitäjille suojelusta vastaan. [[John Locke]] jatkoi tästä todeten, että kansalaisilla on tiettyjä loukkaamattomia, [[luonnonoikeusteoria|luonnollisia oikeuksia]]. John Rawlsilla samaa virkaa toimitti "[[alkuperäinen asetelma]]". Tämä käsitys valtioiden synnystä oli kuitenkin epähistoriallinen.
 
Luodakseen yhteiset, kaikkia hyödyttävät pelisäännöt, kansalaiset luopuvat tietyistä vapauksistaan muodostaakseen [[yhteiskuntasopimus|yhteiskuntasopimuksen]] ja perustaakseen valtion. John Rawlsilla samaa virkaa toimitti "[[alkuperäinen asetelma]]". Tämä käsitys valtioiden synnystä oli kuitenkin epähistoriallinen.
 
[[Jean-Jacques Rousseau]] puolestaan kielsi [[valistusaika|valistusajalle]] luonteenomaisen kehitysuskon ja väitti, että luonnontilassa ihmiset olivat vapaita ja hyviä, pahojen tapojen ja väkivallan ollen pikemminkin sivilisaation luomus. Erityisesti Rousseau syytti sosiaalisia hierarkioita, [[omistusoikeus|omistusoikeutta]] ja markkinoita. Tämä romantisoitu käsitys luonnontilasta siirtyi myöhemmin mm. [[Karl Marx]]in ajatteluun.
Rivi 12 ⟶ 11:
 
==Nykyiset käsitykset ihmisten elämästä ennen valtioiden syntyä==
{{Pääartikkeli|[[Antropologia]]}}
Ihmisten elämää ennen valtioiden syntyä on tutkittu arkeologisista löydöistä, tutustumalla nykyisten alkuperäiskansojen elämään tai heistä kertoviin vanhempiin kirjoituksiin. On myös havainnoitu muiden ihmisapinoiden käytäytymistä ja esitetty näkemyksiä siitä, mikä osa ihmisen käyttäytymisestä on lajille universaalia.
 
Löydöt ovat kumonneet näkemyksen ruusuisesta ja harmonisesta esihistoriasta. Ihminen on aina hyödyntänyt luontoa ja jopa tuhonnut ympäristöään. On ollut aggressiivista käytöstä ja kahakoita. Joillakin alueilla on ollut jopa ihmissyöntiä. Eri aikakausien ja seutujen löydöistä ja ihmisen nykyisestä toiminnasta on kuitenkin vaikeaa tehdä yleisiä, kaikkialla päteviä päätelmiä ihmisten elämästä ennen valtioiden syntyä. <!--Onko yhteenvedon esittäminen näistä asioista mahdollista tekemättä epäreiluja yleistyksiä?-->
 
==Kaikkien sota kaikkia vastaan==
Kaikkien sota kaikkia vastaan on [[Thomas Hobbes]]in käsitys luonnontilassa vallitsevasta kaikkien kamppailusta kaikkia vastaan. Vertaa "Ihminen on ihmiselle susi." Hobbesin mukaan luonnontilassa vallitsevaa vahvimman oikeutta tuli hallita ja ohjata valistuneen yksinvaltiaan johtamalla [[väkivaltakoneisto]]lla. Ainoa tie luonnontilasta ulos on Hobbesin mukaan siis [[yhteiskuntasopimus]], jolla kansalaiset luovuttavat osan oikeuksistaan vallanpitäjille suojelusta vastaan. [[John Locke]] jatkoi tästä todeten, että kansalaisilla on tiettyjä loukkaamattomia, [[luonnonoikeusteoria|luonnollisia oikeuksia]].
 
== Aiheesta muualla ==