Avaa päävalikko

Muutokset

ei muokkausyhteenvetoa
Valtion tiedoituslaitoksen edeltäjä oli lokakuussa [[1939]] toimintansa aloittanut '''Valtioneuvoston tiedoituskeskus''', joka perustettiin "sodasta tai muusta poikkeuksellisesta tilanteesta johtuvia tiedoitus- ja julkaisutehtäviä varten". Laitos toimi valtioneuvoston kanslian alaisena. Jatkosodan alettua laitoksen tehtäviä laajennettiin [[sotatila]]lain nojalla ja sen nimi muutettiin.
 
Valtion tiedoituslaitos jakautui kahteen jaostoon. Tiedotusjaoston tehtävänä oli seurata tapahtumia ja mielialoja kotimaassa ja ulkomailla, tarkkailla kansalaisten keskuudessa vallitsevia mielialoja sekä kerätä ja toimittaa niistä tietoja hallitukselle, päämajalle ja muille viranomaisille. Tämän ohella tiedotusjaosto toimitti julkisuuteen tietoja hallituksen ja viranomaisten toimenpiteistä ja suunnitelmista sekä informoi yhteistyössä [[ulkoministeriö]]n kanssa ulkomaita Suomen sodan luonteesta ja kulusta. Tässä tarkoituksessa laitos ohjasi Yleisradion ja tietotoimistojen työskentelyä sekä johti ja valvoi valtioneuvoston käytössä olleiden tiedotus- ja [[propaganda]]elinten toimintaa.
 
VTL:n tarkastusjaoston tehtävänä oli ehkäistä sellaisten tietojen ja mielipiteiden leviäminen, jotka olisivat voineet vaikuttaa haitallisesti Suomen puolustukseen, sisäiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tai Suomen suhteisiin muihin valtioihin. Samoin laitos pyrki omalta osaltaan torjumaan [[vakoilu]]a ja paljastamaan vakoiluhankkeet.
 
Sensuuritehtäviä Valtion tiedoituslaitos hoiti valvomalla sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja ja radiota. Postilähetyksiä, erityisesti sotilaiden ja kotirintaman välistä kirjeenvaihtoa, tarkastettiin pistokokein. Kirjeissä ei saanut esiintyä tietoja, joista olisi voinut olla hyötyä viholliselle, etenkään sotajoukkojen sijaintia ja toimintaa ei saanut ilmaista. Paikalliset sensuuriviranomaiset seurasivattarkkailivat myös yksittäisten tapahtumien vaikutuksia kansalaisten mielialoihin ja käyttäytymiseen.
 
Toimintansa luonteesta johtuen Valtion tiedoituslaitos joutui usein eduskunnassa ja lehdistössä arvostelun kohteeksi. Arvostelu kohdistui etenkin maan poliittiseen johtoon.
40 947

muokkausta