Ero sivun ”Iharinkoski” versioiden välillä

'''Iharinkoski''' sijaitsi [[Pirkanmaa]]lla [[Kangasala]]n kunnan Iharin kylässä [[1604]]-[[1830]]. SeAikaisemmin syntyi,paikalla kunoli [[KostianvirtaLängelmävesi|Längelmäveden]] syntyija [[PälkänePälkänevesi|Pälkäneveden]]ellä vyhdistänyt salmi. Vuonna 1604, jaPälkänevedelle syntyi uusi lasku-uoma, [[PälkänevesiKostianvirta]], ja järven vedet alkoialkoivat virrata sitä pitkin [[Mallasvesi|Mallasveteen]]. Pälkäneveden pinta aleni tällöin nopeasti useita metrejä, Mallasveden tasolle. Myös [[Längelmävesi|Längelmäveden]] pinta laski, mutta vähemmän kuin Pälkäneveden, ja näitä järviä yhdistäneen salmen paikalle syntyi koski, jonka kautta Längelmävesi laski Pälkäneveteen. Samalla [[Sarsanvirta]], jota pitkin Längelmävesi ja Pälkänevesi olivat laskeneet [[Roine]]eseen, kuivui. Längelmävesi alkoi nyt laskea Iharinkoskea pitkin Pälkäneveteen. Siihen aikaan ajateltiin Iharinkosken olevan syyllinen Sarsan kuivumiseen ja syntyi sanonta ''"Ilkeä Iharin koski saatti Sarsan vaivaiseksi"''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ganander, Christfrid | Nimeke = Mythologia Fennica| Vuosi = 1789| Kappale = | Sivu = 19| Selite = ([[Näköispainos]] Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1960, 4. painos 1984) | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = ISBN 951-717-374-1| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |

Kieli = }}</ref> Todellinen syyllinen Sarsan kuivumiseen oli siis Kostianvirta.

1800-luvun alussa alettiin rakentaa kanavaa Längelmäveden ja Roineen väliselle kapealle kannakselle. Keväällä 1830 rakentajien padot pettivät, ja syntyi [[Kaivannon kanava]]. Tällöin Längelmävesi laski Roineen tasolle ja Iharinkoski kuivui. Iharissa on nyt kannas, mutta suunnitelmissa on sen aukaiseminen veneliikenteelle ja vedenlaadun parantamiseksi lähivuosina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pirkanmaaseutu.org/kantri/hankkeet.html| Nimeke = Kantri ry:n Leader+ rahoituspäätöksen saaneet hankkeet| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Iharin kannaksen kaksivaiheinen aukaisu| Julkaisu = |