Ero sivun ”Åvikin lasitehdas” versioiden välillä

'''Åvikin lasitehdas''' oli [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] [[Somero]]lla vuosina [[1748]] - –[[1833]] toiminut lasitehdas. Tehdas tuotti ikkunalasia ja talous- ja apteekkilasia vaaleanvihreästä ja kirkkaasta lasista<ref>[http://www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/esine/lasi/lasitehtaita.html Suomalaisia Lasitehtaita, Opetushallitus] Luettu 21. marraskuuta 2006.</ref>. Tehtaan erikoisuutena oli sininen lasi, jota tuotettiin kobolttioksidin avulla<ref name="somerolehti">Irina Keinänen, Puolitoista vuosisataa lasinpuhallusta, Paikallislehti Somero 21.11.2006 s. 8</ref>. Åvik tuotti myös valkoista luulasia, jota käytettiin [[posliini]]n jäljittelyyn.

Lasitehtaan perusti kartanonomistaja [[Jacob Reinhold de Pont]] (Depong), joka valitsi tehtaan paikaksi [[Hämeen Härkätie]]n varrella sijainneen Someron Sillanpään kylän hyvien kulkuyhteyksien ja polttopuun saatavuuden takia. de Pont osti nykyisen Åvikin kartanon alueelta kaksi tilaa ja kruunu tuki uutta teollisuutta lahjoittamalla lasiruukin käyttöön vielä neljä autiotilaa<ref name="somerolehti" />. Tehtaan palvelukseen saatiin saksalaisia lasimestareita, jotka [[patruuna|patruunienpatruunoiden]] ohella muodostivat ruukkiyhteisön [[eliitti|eliitin]]. Mestareita olivat [[Johann Bauholtz]], [[Johann Christopher Bertling]], [[Johann Thomas Fromm]], [[Andreas Schmidt]], [[Gottfried Thitz]], [[Caspar Wagner]], [[Onewald Waltzer]], [[Georg Zeitz]] ja Rudolf, jonka sukunimestä ei ole tietoa<ref name="genos">[http://www.genealogia.fi/genos/44/44_93.htm Y. S. Koskimies, Åvikin lasinpuhaltajasuvuista, Suomen Sukututkimuksen Aikakausikirja Genos]. Luettu 21. marraskuuta 2006.</ref>. Lasimestareiden lisäksi tehdas työllisti suuren joukon eri alojen ammattimiehiä perheineen. Turun tuomiokapituli perusti yhteisöä varten Åvikin ruukkiseurakunnan, jonka esimiehenä toimi Someron kirkkoherra<ref name="genos" />.

De Pont myi osan tehtaan omistajuudesta turkulaiselle kauppiaalle [[Jacob Bremer]]ille. Vuonna 1792 Bremerin poika [[Karl Fredrik Bremer]] sai haltuunsa tehtaan ja siihen kuuluvat maa-alueet ja rakennukset<ref>[http://www.saunalahti.fi/~ptoukkar/avik.htm Pertti Toukkari, Åvikin kartanon historiaa, Pertti Toukkari] Luettu 22. marraskuuta 2006.</ref>. Uusi omistaja rakennutti vuonna 1798 tehdasalueelle kirkkorakennuksen. Åvikin seurakunta oli parhaimmillaan kooltaan merkittävä<ref>Vuonna 1807 Åvikin seurakunnassa pidettiin rovastintarkastus. Lähde: Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999</ref>, mutta tehtaan toiminnan hiipuminen 1800-luvun kuluessa aiheutti saarnaajan viran lakkauttamisen vuonna 1818. Seurakunnan pappeina toimivat [[Lars Leiman]], [[Markus Lagerlund]] ja [[Anders Gustaf Lönroth]]<ref name="harme">{{Kirjaviite | Tekijä= Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki | Nimeke= Somero ja Somerniemi 1449-1999 |Sivu=152| Julkaisija= Gummerus kirjapaino Oy | Vuosi= 1999 | Tunniste=ISBN 952-91-1221-1 }} </ref>.

Tehdas käynnisti tuotannon [[28. marraskuuta]] [[1748]]. Vuonna [[1761]] tehdas perusti Koskelle sahan tehostamaan polttoaineen tuotantoa<ref>[http://www.saunalahti.fi/~ptoukkar/pitkuv.htm Pertti Toukkari, Pitäjänkuvauksia 1700-luvulta, Pertti Toukkari] Luettu 21. marraskuuta 2006.</ref>. 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa tehtaalla oli kolme lasihyttiä[[lasihytti]]ä, joissa jokaisessa oli kolme verstaikkoa, ja se työllisti noin 300 henkeä<ref name="genos" />. Lasitavaroiden myymisestä vastasivat tehtaan palveluksessa olleet myyjät. Bremerit toimittivat lasia myyntiin myös [[Tukholma]]an<ref name="somerolehti" />. Vuonna [[1799]] lasimestareille rakennettiin asuinrakennus, joka on nykyisen Åvikin kartanon päärakennus. de Pontin ja Bremerin kuoltua 1800-luvun alussa tehtaan omistajuus siirtyi Gadolinien suvulle. Samoihin aikoihin kilpailu lasitehtaiden välillä kiristyi ja [[Suomen sota|Suomen sodan]] jälkeen Åvikin tehtaan tärkeimmät markkina-alueet jäivät Ruotsin puolelle. [[24. toukokuuta]] [[1833]] tehtaan toiminta päättyi tulipaloon, joka tuhosi kaikki rakennukset lasimestarien asuinrakennusta lukuun ottamatta<ref name="somerolehti" />.

Åvik valmisti tuotteitaan sekä vihreästä että kalliimmasta kirkkaasta lasista. Kirkasta lasia valmistettiin myös maalattuna tai kaiverruksin varustettuna<ref name="harme" />. Erikoisimpiin tarpeisiin tehdas toimitti sinistä ja valkoista lasia <ref name="somerolehti" />. Tuotevalikoima sisälsi erilaisia kannuja, astioita, karahveja, maljakoita, astiastoja ja kynttilänjalkoja sekä lasiesineistöä apteekkikäyttöön. Tehtaan pääasiallinen myyntiartikkeli oli vihreä tai kirkas ikkunalasi, jonka kysyntä oli innokasta varsinkin 1700-luvun puolivälissä<ref name="harme" />.