Ero sivun ”Juutalaisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 13:
Kristinusko ja [[islam]] ovat kehittyneet nykyisen juutalaisuuden kanssa samasta juuresta, ja ovat täten kaikki kolme keskenään sisaruskontoja. [[vapaamuurarius|Vapaamuurarius]], etenkin Suomen vapaamuurariuteen voimakkaasti vaikuttanut skottilainen riitti, on saanut voimakkaita vaikutteita juutalaisuudesta.
==Juutalainen usko==
'''Jumala'''
Juutalainen jumalakäsitys on ehdottoman [[monoteismi|monoteistinen]]: Jumala on yksi (5. Moos 6:4), jakamaton, rajaton, vailla fyysistä ruumista, alkua tai loppua ja hänestä ei voi eikä saa tehdä kuvaa (2. Moos. 20:3-4, 5. Moos. 5:8-9). Jumalan katsotaan ilmoittaneen tahtonsa Israelin kansalle suorana ilmoituksena [[Mooses|Moosekselle]] Siinain vuorella sekä [[Tanakh]]in profeettojen kautta.
'''Ihminen'''
I Mooseksen kirjan [[Raamatun luomiskertomus|luomiskertomuksen]] mukaan ihminen on Jumalan luomistyön kruunu, jolle on uskottu vastuullinen asema maanpäällisen luomakunnan hallitsijana. Juutalaisen käsityksen mukaan ihminen ei ole luonnostaan vain hyvä tai paha, vaan hänellä on Jumalan luoma taipumus hyvään (''jetser ha'tov'') ja pahaan (''jetser ha'ra''). Ihmisen sielun katsotaan olevan kuolematon ja fyysisen ruumiin elämän päättyessä se palaa takaisin Jumalan luo.
'''Hyvä ja paha'''
Vastoin [[Zarathustralaisuus|zarathustralaista]] ja [[Kristinusko|kristillistä]] dualistista käsitystä juutalaisuus ei usko hyvään ja pahaan maailmassa vallitsevina vastakkaisina voimina, vaan molemmat kuuluvat olennaisina elementteinä luomistyöhön (ks. 5. Moos. 30:19). Näin ollen [[Saatana]]n ymmärretään kuuluvan Jumalan luoma olento, jonka tehtävänä on koetella ihmistä (vrt. Job 1:6-12).
'''Pelastuskäsitys'''
Toorassa on kaiken kaikkiaan 613 erilaista käskyä (''mitsva''), joita noudattaen juutalaisen tulee elää. Lakien noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä ei määritellä mitään konkreettista palkkiota, kuten paratiisia tai kadotusta. Sen sijaan Toorassa muistutetaan niiden ajallisista seurauksista (vrt. 5. Moos. 30:20). Kuoleman jälkeinen pelastus tai kadotus nähdään ihmiselle liian abstrakteina käsitteinä, joten ne kuuluvat ns. tulevaan maailmaan ja ovat Jumalan käsissä.
Juutalaisuus uskoo Mooseksen liiton kuuluvan Israelin kansalle eikä muilla kansoilla ole moraalista velvoitusta sen pitämiseen. Mooseksen liittoa edeltää vedenpaisumuksen jälkeen Jumalan säätämä ja koko ihmiskuntaa koskeva [[Nooan Liitto]]. Tästä johtuen juutalainen teologia ei tunne ajatusta esklusiivisesta pelastuksesta, joka koskisi vain Mooseksen liittoon kuuluvia.
Kun juutalainen teologia puhuu lunastuksesta (''ge'ula'') tarkoitetaan sillä Israelin kansan fyysistä lunastusta ikuisen rauhan saapuessa [[Messias|messiaan]] tulon myötä.
==Juutalainen jumalanpalvelus==
Rivi 41 ⟶ 63:
== Juutalainen elämänkaari ==
Miespuolisen juutalaisen ensimmäinen velvollisuus toteutuu 8. päivänä syntymästä, jolloin Tooran käskyn mukaan suoritetaan '''brit mila''', [[ympärileikkaus]] eli sananmukaisesti ''sanan liitto'' merkiksi Israelin kansaan kuulumisesta. Tämä toimitus on yksi tärkeimmistä ja sen puuttuminen katsotaan vakavaksi rikkeeksi; ympärileikkaamattomana kuollut juutalainen voidaan haudata juutalaisella hautausmaalla vain sen erityiseen osaan. Ympärileikkauksen yhteydessä poika saa nimen. Tyttölapselle annetaan nimi sapattijumalanpalveluksen yhteydessä: isä kutsutaan lukemaan Tooraa, lapselle luetaan erityinen siunaus ja hänelle annetaan nimi.
| |||