'''Sonderweg''' (''erillistie'') on kiistanalainen historiantutkimuksen teoria, jonka mukaan [[Saksa]]n historiallinen kehitys poikkesi Länsi-Euroopasta jo viimeistään [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnasta]] alkaen, ja molemmat maailmansodat sekä [[natsit|natsien]] hallinto olivat tulosta tästä erilliskehityksestä.
Sonderwegin käsite luotiin Saksassa jo 1800-luvun alkupuolella, jolloin sillä kuvattiin SaksanPreussin ja muiden saksalaisvaltioiden vastakkaisuutta [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] aiheuttamille "rappioilmiöille". Saksan keisarikunnan vahvanVahvan monarkian, armeijan, autoritäärisyyden ja henkisten arvojen nostamisen materiaalisten arvojen yläpuolelle katsottiin erottavan Saksan Länsi-Euroopasta ja nostavan sen suurvallaksi. Tällöin käsitteellä oli positiivinen arvolataus.
Negatiivisen mielleyhtymänsämielleyhtymän käsite sai vasta [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, jolloin etenkin vasemmistoliberaalit historioitsijat alkoivat käyttää käsitettä kuvaamaan natsihallintoon johtanutta kehitystietä, joka heidän mukaansa oli nähtävillä jo ennen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäistä maailmansotaa]]. Saksan keisarikunnan erillispiirteiksi Ranskaan ja Britanniaan verrattuna on esitetty muun muassa porvariston heikkoutta, voimakasta aatelia, voimakasta virkamiehistöä ja, onnistuneesti ylhäältä päin toteutettuja reformeja ja modernisaation ja [[kansalaisyhteiskunta|kansalaisyhteiskunnan]] kehityksen jäämistä kaiken kaikkiaan puolittaiseksi. Monet konservatiiviset historioitsijat ovat sodan jälkeen torjuneet erillistienäkemyksen (kutenja esimerkiksi siihen kuuluvan väitteen porvariston heikkoudesta) ja esittäneet Saksan olleen oleellisesti samanlainen muun Länsi-Euroopan kanssa, ja natsihallinnon ainoastaan poikkeama, jonka syitä ei voi löytää ajallisesti ensimmäisen maailmansodan loppua kauempaa.