Ero sivun ”Opastin (rautatietekniikka)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p ajantasaistusta
Rivi 17:
 
==Opastimien ohjaus==
Opastimien ohjaus tapahtuu nykyisin pääasiassa sähköisesti. Lähes kaikkien sähköisesti asetettavien opastimien perusopaste on seis. Automaattisen opastimen, kuten linjasuojastusopastimen, perusopaste voi kuitenkin olla ajon salliva opaste.
 
Opastimien ohjaukselle kaikkialla yhteistä on, että ne palautuvat seis-asentoon junan sivuutettua opastimen. Tämä tapahtuu raidevirtapiirien avulla: kun junan etumainen akseli oikosulkee opastimen takana olevan raidevirtapiirin, palauttaa virtapiiriä valvova rele opastimen punaiselle. Opastinta ei voida asettaa ajon sallivaan asentoon, ennen kuin raidevirtapiiriosuus vapautuu junan poistuttua sen alueelta. Automaattisen opastimen ollessa kysessä tällöin opastimeen ohjautuu välittömästi jokin ajon salliva opaste, muissa opastimissa liikenteenohjaajan on asetettava ajon salliva opaste joka kerta uudelleen.
Rivi 43:
Jokaiselle värille on yleensä oma erillinen hehkulamppunsa, mutta Pohjois-Amerikassa on myös käytössä opastinmalli, jossa yhdestä valoaukosta näkyvä valo muutetaan erivärisillä linsseillä kulloinkin vaaditun väriseksi. Näissä opastimissa laitteisto liikuttaa hehkulampun edessä kolmea eriväristä linssiä, tuottaen siten kulloinkin vaaditun värin.
 
Hehkulamppuja on nykyisin alettu korvata LED-valoilla, sillä ledit ovat pitkäikäisiä ja kestäviä. Niiden virrankulutus on myös alhainen, ja nykyisillä ledeillä voidaan tuottaa tavallista hehkulamppua kirkkaampi valo. Ledien hyödyiksi lasketaan yleensä myös tasaisempi valon väri.
 
==Viat valo-opastimissa==
Valo-opastinten yhteydessä yleisin vika on punaisen valon tuottavan hehkulampun palaminen. Tämän vuoksi on annettu määräys, että pimeänä oleva opastin on aina seis-opaste. Jotta opastimen pimeneminen saataisiin estettyä, on nykyisin käytössä kaksoishehkulankalamppuja. Näissä lampuissa käytetään pääasiallisesti niin sanottua päähehkulankaa, ja virta kytkeytyy varahehkulankaan vasta päähehkulangan vaurioiduttua. Tällöin opastin voi edelleen näyttää punaista korjausmiesten tuloon saakka. Päähehkulangan rikkoutumisesta ja virran kytkeytymisestä varahehkulankaan saadaan myös vikailmaisu, jonka perusteella paikalle voidaan lähettää korjaaja. Suomessa kaksoishehkulangalla varustettuja hehkulamppuja käytetään pääasiassa vain punaisen valon yhteydessä, mutta niiden käyttö kaikkien värien yhteydessä on yleistymässä uusien turvalaitteiden myötä.
 
Nykyisin käytössä on myös ''junien automaattinen kulunvalvonta (JKV)'', jonka tarkoitus on ehkäistä inhimillisistä erehdyksistä aiheutuvia onnettomuuksia. Kulunvalvonta muun muassa pysäyttää punaista opastinta lähestyvän junan, jos kuljettaja ei sitä tee, ja valvoo, ettei juna ylitä sille määrättyä suurinta sallittua nopeutta.