Avaa päävalikko

Muutokset

67 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
sotilasjuntan aikainen Chile vapaa:kenen mukaan? + Tietojen päivitys+lähdepäiv.
 
==Liberalistinen näkemys==
Suurin osa vapaan markkinatalouden kannattajistakin muistuttaakin, että esimerkiksi Cato-instituutin tutkimusten mukaan vaikkapa Suomessakin oli vapaamielisempi talouspolitiikka tuolloin. Valtava julkisen velan otto sekä ammattiyhdistysten kieltäminen lailla ovat kummatkin vahvasti talousliberalismia vastaan, eikä Chilen tuolloista taloutta voi siis pitää kovin hyvänä esimerkkinä vapaasta markkinataloudesta. Toisaalta siitä kuitenkin tehtiin Latinalaisen Amerikan mittakaavassa vapaa{{kenen mukaan}}{{koska|puhutaanko tässä sotilasjuntan aikaisesta Chilestä?}} ja uudistusten jälkeen maassa on ollut muuta maanosaa erittäin paljon nopeampi talouskasvu, jos tarkastellaan koko aikaväliä, kuten oheisestä kuvaajasta näkyy.
 
Lisäksi [[Salvador Allende]]n aikana rapautettiin talouden rakenteet ja elettiin velaksi, joten liberaalikaan talouspolitiikka ei olisi kokonaan estänyt jonkinasteista krapulaa. Esimerkiksi inflaation taltuttaminen aiheuttaa systemaattisesti tilapäistä taantumaa ja työttömyyttä, ja Allende oli päästänyt inflaation nousemaan 140 %:iin. Allenden hintasääntely oli johtanut elintarvikepulaan ja työvoiman ja pääoman sijoittumiseen tehottomiin tehtäviin.
 
Kun sittemmin Chilen taloutta vapautettiin merkittävästi, maa nousi lähes Etelä-Amerikan rikkaimmaksi ja tuloeroista huolimatta köyhimmänkin kansanosan asema nousi paremmaksi kuin muissa alueen maissa.{{lähde}}
 
Maassa mm. vapautettiin ulkomaankauppaa, jolloin yritykset joutuivat toimimaan asiakkaiden ehdoilla ja sopeutumaan kilpailukykyisiksi. Tämä johti työvoiman ja pääomien siirtymiseen tuottamattomista tuottavammille aloille ja yrityksille, mikä aiheutti tilapäisesti rankkaa rakennemuutosta mutta johti liberaalien mukaan terveempään talouden pohjaan.
 
Inflaation vähennyttyä talous lähti kasvuun, mutta kesäkuussa 1979 talousministeri Sergio de Castro kiinnitti valuuttakurssin kesäkuussa 1979 taltuttaakseen loput
Valuuttakurssi vapautettiin myöhemmin, jolloin talous taas pian toipui ja vuodesta 1985 Chilen talous on kasvanut selvästi nopeammin kuin Latinalaisessa Amerikassa keskimäärin.
 
Nykyään vain 1418,2 % chileläisistä elää köyhyysrajan allaalapuolella
(Brasiliassa 31 %, Boliviassa 6264 %)<ref name=POVERTY>[http://indexmundi.com/g/r.aspx?ct=ci0&v=69 ''Country Comparison > Population below poverty line'', CIA World Factbook, January 1st 2007]</ref>.
 
==Vasemmistolainen näkemys==
21 179

muokkausta