Ero sivun ”Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla” versioiden välillä

Tapahtuneiden hyökkäysten lisäksi tarkastellaan Venäjän suunnitelmaa hyökätä länteen ”maailmanhistorian suurimmin” joukoin heinäkuussa [[1941]], (jota ei sitten tapahtunut, kun Saksa hyökkäsi yllättäen itään [[22. kesäkuuta]] 1941). [sivu 174].

Eversti Nordberg tarkastelee myös [[kylmä sota|kylmän sodan]] aikaista Venäjän suunnitelmaa valloittaa koko [[Eurooppa]] ([[Unkari]]n arkistoista löytynyt suunnitelma) [sivu 318]. Nordberg käsittelee tutkimuksessaan myös [[Talvisotatalvisota]]a ja [[Jatkosotajatkosota]]a sekä [[Baltia]]n maiden miehitystä Venäjän toimesta sekä vuonna [[1940]] että [[1944]]. Kirjassa käsitellään myös Venäjän hyökkäystä [[Unkari]]in vuonna [[1956]], [[Tshekkoslovakia]]n miehitystä vuonna [[1968]] ja [[Afganistanin sota]]a [[1979]]–[[1989]].

[[Tšetšenia]]n [[sota|sotia]] (katso: [[ensimmäinen Tšetšenian sota]], [[toinen Tšetšenian sota]]) eversti Nordberg käsittelee sekä sotilaallisten operaatioiden kannalta, että myös Venäjän asevoimien Tšetšeniassa tekemien sotarikosten ja rikosten ihmisyyttä vastaan kannalta. Käsitellään laajalti venäläisten sotilaiden demoralisoitumista ja välittämättömyyttä kansainvälisistä sopimuksista. "Mitä sääntöjä? Mikä Geneven sopimus? Mitä sitten, vaikka Venäjä on sen allekirjoittanut? Minä en ole sitä allekirjoittanut, yksikään kavereistani ei ole sitä allekirjoittanut. - - Nämä säännöt eivät toimi Venäjällä." [erään venäläisen upseerin lausunto, sivulla 587].

Eversti Nordbergin tutkimuksen osasta johtopäätökset voidaan lukea esimerkiksi: ”Venäjän asevoimien kalusto voidaan uusia suurella rahalla, mutta venäläisen sotaväen sielunmaiseman reformointi näyttää TshetshenianTšetšenian sodan jälkeen lähes mahdottomalta. Omien sotilaiden simputus, julma ja raaka käsittely, johon yksikään suomalainen varusmies ei alistuisi, on ilmeisesti maan tapa. Se on aina perustunut kaikilla tasoilla voiman ylivaltaan. Neuvostoliitossa sitä käytti ideologia, joka on aina ollut venäläisille taloutta tärkeämpi sodan käymisen motiivi. Presidentti [[Vladimir Putin]] yrittää palauttaa Venäjälle ideologiaa isänmaallisella kasvatus- ja sotilaallisella valmennusohjelmalla sekä neuvostoaikojen ulkoisilla tunnuksilla.” [sivu 604]