Ero sivun ”Kiviranta (Tornio)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 28:
Toisen maailmansodan aika toi omat vaikutuksensa Kivirannan kylään. Syksyllä 1939 ja kesällä 1941 kansanopisto toimi paikallisten joukkojen kokoontumispaikkana. [[Talvisota|Talvisodan]] aikana kylään tuli evakkoja itärajan suunnalta ja kaupunkilaisia pommituksia pakoon. Kansanopisto toimi myös Pohjois-Suomen puolustukseen tulleiden ulkomaalaisten vapaaehtoisjoukkojen kokoontumispaikkana. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana kylässä käytettiin venäläisiä sotavankeja maataloustöissä ja samoin kuin talvisodassa evakkoja tuli kylän taloihin. Jatkosodan päättymisen seurauksena syntynyt [[Lapin sota]] syyskuussa 1944 toi itse sodan Lappiin - niin myös Kivirannan kylään. Kylän asukkaat joutuivat evakkoon Pohjois-Ruotsiin. Kylän pohjoisosassa aina opiston pohjoispuolella olevaa kiviaitaa myöten käytiin kiivaat ja veriset taistelut suomalaisten ja saksalaisten välillä osana Tornion taisteluja. Taistelukentän alueelta kylä tuhoutui lähes täydellisesti.
Lapin sodan jälkeinen aika oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Kylä oli vielä 1950-luvun lopulle asti leimallisesti maatalousvaltainen. Kuten muuallakin Pohjois-Suomessa kylän miesväki runsaslukuisesti osallistui maataloustöiden ohella metsätöihin, joita sodan jälkeen oli hyvinkin kaukana Lapissa. Tätä aikakautta kesti aina 1950-luvun lopulle asti. Viimeisenä näytön paikkana maataloudesta voinee pitää kansanopiston mailla ja tiloissa järjestettyä Peräpohjolan maatalousnäyttely kesällä 1956. Kylän ilmettä muutti myös vuonna 1960 rakennettu vesijohto - enää ei talvikautena Tornionjoella ollut vedenottoavantoja, jotka aiemmin olivat osa kyläyhteisön elämää.
Tultaessa 1960-luvulle kulkuyhteyksien parantumisen ja autoistumisen myötä kylän asukkaiden ammatit vaihtuivat maataloudesta teollisuuden ja palvelun ammatteihin johtuen kaupungin läheisyydestä. Aikakauden muuttumista kielivät uittotoiminnan sekä perinteisen lohenkalastuksen päättyminen syksyllä 1970. Kylän läpi aivan joen rannan läheisyydessä mennyt jokivarren valtatie siirrettiin vanhan kyläyhteisön itäpuolelle rautatien varteen vuonna 1971. Tässä vaiheessa kylän uudisasutus, omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasutus, oli laajentumassa radan itäpuolelle. Tämän vuoksi vanhassa koulutalossa ei kyetty enää hoitamaan kansakoulusta peruskouluksi muuttuneen opetuksen oppilasmääriä, vaan uudelle asuntoalueelle rakennettiin uusi suurempi koulutalo. Kivirannan elämä Alatornion kunnan keskuksena päättyi vuoden 1972 lopussa. Kylästä tuli syntyneen suuremman Tornion kaupungin esikaupunki.
| |||