Ero sivun ”Kiviranta (Tornio)” versioiden välillä

43 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
Helmikuussa 1808 alkanut [[Suomen sota]] näkyi seudulla joulukuussa 1808, kun Ruotsin armeija peräytyi sinne [[Olkijoen sopimus|Olkijoen sopimuksen]] mukaan. Seudun taloihin asutettiin perääntyneen ruotsalaisarmeijan sotilaita. Venäläiset tulivat seudulle maaliskuussa 1809 jatkaen sotatoimiaan edelleen Ruotsissa. Syyskuussa 1809 solmitun [[Haminan rauha]]n seurauksena Kivirannan kylästä tuli rajakylä niin, että joen toisella puolella sijaitseva [[Mattila]]n kylä oli Ruotsia. Yhteistyö molemmin puolin jokea kuitenkin jatkui, josta käytännöllinen esimerkki oli lohenkalastus Kivirannan lohipadolla.
 
1800-luku toi muutoksia kylän ilmeeseen. Väestön lisääntyminen Kivirannan kylässä 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla näkyi käytännössä tilattomassa väestössä, joita varten muodostui kaikkiaan 25 torppaa ja mäkitupaa. Samaan ajanjaksoon sijoittuu myös [[isojako]], joka Kivirannalla oli tehty 1840-luvulle tultaessa. Tornionjokivarren tie meni aina 1830-luvulle asti Ruotsin puolella. Uutta jokivarren tietä varten rakennettiin Keroputaanjoen yli silta. Lisäksi kylälle tuli kestikievari, joka aluksi oli Kuljun talo nykyisen vanhan kansakoulun pohjoispuolella ja myöhemmin Purran ja Juneksen talot aina 1910-luvulle asti. Merkittävä asia kylälle oli lohenkalastuksen 100-vuotisen vuokrakauden päättyminen 1892. Tällöin siirryttiin vuosittaiseen huutokauppaan. Lohipadosta muodostui kyläläisten yhteisöllisyyttä tukeva toiminta - padon valmistuminen, tyypillisesti ennen juhannusta, ja tällöin järjestetyt lohikentän juhlat, joissa kaikille tarjottutarjottiin ilmainenilmaista lohikeittolohikeittoa.
 
Kuten laajemminkin Suomessa, koulutoiminta alkoi kehittyä 1800-luvun lopulla. Alatornion kunnan kiertokoulu aloitti toimintansa 1874 ja vuotta myöhemmin Yliraumon koulu, jossa kivirantalaisten lapsia oli myös oppilaina. Oman koulunsa Kiviranta sai 1913. Merkittävä koulutuksellinen muutos oli Peräpohjolan kansanopiston perustaminen vuosisadan vaihteessa. Opisto sai lahjoituksena Rönnbergin tilan, jolle rakennettiin vuoteen 1904 mennessä oma päärakennus. Opistosta ja sen yksivuotisesta yleissivistävästä koulutuksesta tulikin myös useiden kyläläisnuorten ainoa jatkokoulutus kansakoulun lisäksi. Taloudellinen toimeliaisuus myös lisääntyi vuosisadan vaihteessa. Alatornion kunnan säästöpankki perustettiin 1901 Juneksen kestikievarissa. Sähköt saatiin myös samoihin aikoihin kylälle. Kylä sai myös oman meijerinsä, Alatornion Osuusmeijerin, vuonna 1906, jolle rakennettiin tilat kansanopiston rantaan. Meijeri toimi noin kymmenen vuotta. Tämän jälkeen [[Paasivaara Oy]] aloitti ensimmäisenä Suomessa margariinituotannon samoissa tiloissa, mutta menekin kasvaessa yritys siirsi tuotannon Ouluun. Monissa seutukunnan taloudellista toimeliaisuutta lisäävissä toimissa oli mukana tähän aikaan sittemmin kansanedustajaksi valittu, kylässä syntynyt ja asunut [[Antti Junes]].
13 550

muokkausta