Ero sivun ”Kiviranta (Tornio)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 26:
Torppari ja mäkitupalaisuus oli purettu 1920-luvun alussa. Maatalouselinkeino ja sitä tukeva lohenkalastus vaurastuttivat kyläyhteisöä. Taloudellisen toimeliaisuuden kehittymistä maailmansotien välisenä aikana viestivät Peräpohjolan kansanopiston tiloissa järjestetyt alueen suuret kesäjuhlat, joihin silloiset presidenttimme osallistuivat kunniavieraina - presidentit [[Lauri Kristian Relander|Relander]] kesällä 1927 ja [[Kyösti Kallio|Kallio]] kesällä 1937. Kansanopistosta tuli muutenkin Kivirannan toiminnan keskipista - Alatornion suojeluskunnan ja Lotta Svärd-järjestön toimistot sijaitsivat opiston tiloissa. Kylässä oli perustettu myös urheiluseura Kivirannan Raju vuonna 1922 puuhamiehenään vain 15-vuotias urheilukärpäsen puraisema [[Tauno Tattari]].
Toisen maailmansodan aika toi omat vaikutuksensa Kivirannan kylään. Syksyllä 1939 ja kesällä 1941 kansanopisto toimi paikallisten joukkojen kokoontumispaikkana. [[Talvisota|Talvisodan]] aikana kylään tuli evakkoja itärajan suunnalta ja kaupunkilaisia pommituksia pakoon. Kansanopisto toimi myös Pohjois-Suomen puolustukseen tulleiden ulkomaalaisten vapaaehtoisjoukkojen kokoontumispaikkana. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana kylässä käytettiin venäläisiä sotavankeja maataloustöissä ja
Lapin sodan jälkeinen oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Kylä oli vielä 1950-luvun lopulle asti leimallisesti maatalousvaltainen. Kuten muuallakin Pohjois-Suomessa kylän miesväki runsaslukuisesti osallistui maataloustöiden ohella metsätöihin, joita sodan jälkeen oli hyvinkin kaukana Lapissa. Tätä aikakautta kesti aina 1950-luvun lopulle asti. Tultaessa 1960-luvulle kulkuyhteyksien parantumisen ja autoistumisen myötä kylän asukkaiden ammatit vaihtuivat maataloudesta teollisuuden ja palvelun ammatteihin johtuen kaupungin läheisyydestä. Aikakauden muuttumista kielii myös perinteisen lohenkalastuksen päättyminen syksyllä 1970. Kylän läpi aivan joen rannan läheisyydessä mennyt jokivarren valtatie siirettiin vanhan kyläyhteisön itäpuolelle rautatien varteen vuonna 1971. Tässä vaiheessa kylän uudisasutus, omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasutus, oli laajentumassa radan itäpuolelle. Tämän vuoksi vanhassa koulutalossa ei kyetty enää hoitamaan kansakoulusta peruskouluksi muuttuneen opetuksen oppilasmääriä, vaan uudelle asuntoalueelle rakennettiin uusi suurempi koulutalo. Kivirannan elämä Alatornion kunnan keskuksena päättyi vuoden 1972 lopussa. Kylästä tuli syntyneen suuremman Tornion kaupungin esikaupunki.
| |||