Ero sivun ”Ilmalaiva” versioiden välillä

Ilmalaivat jaetaan kahteen päätyyppiin sen mukaan, mikä pitää ilmalaivan muodossaan. Nykyisin käytössä olevat ilmalaivat ovat lähinnä kaasun paineella muotoon puhallettuja ilmapalloja, joissa voi olla jäykistetty nokkakartio ja peräsin. Tällaisia ovat mm. [[Goodyear]]-yhtiön mainostarkoituksiin rakennetut ilmalaivat, jotka operoivat lähinnä Yhdysvalloissa mutta ovat käyneet kaksi kertaa Suomessakin. Toinen tyyppi, "oikea" ilmalaiva, on jäykistetty ja siinä on alumiinista rakennettu runko, jonka päälle alus on rakennettu. Näitä nimitetään joskus "Zeppelin"-nimellä erotukseksi pehmeistä ilmalaivoista. Zeppelin-tyyppisen ilmanlaivan rungon painostapainon johtuu, etteitakia niitä ei kannata rakentaa kovin pieniksi.

[[1930-luku|1930-luvulle]] asti ilmalaivat olivat [[vety]]täytteisiä, mm. Yhdysvaltain silloisen Saksan kauppasaarron vuoksi,takia jokaei estisaatu turvallisemmanturvallisempaa [[helium]]in saamisenia. Vedyn palamisherkkyyspalamisherkkyyden saattoiepäiltiin johtaajohtavan katastrofaalisiin onnettomuuksiin,.

Kuuluisin joista kuuluisinilmalaivaonnettomuus on zeppeliini [[Hindenburg (zeppeliini)|Hindenburg]]in palaminen [[6. toukokuuta]] [[1937]] [[New Jersey]]ssä. HindenburginHindenburg kohtalostaei ontuhoutuessaan epäselvyyttä,palanut eikävetykaasupalolle sen uskota johtuneen vetykaasusta, joka ei palatyypillisenä kirkkaana tulipallona, kuten Hindenburgin palosta voidaan nähdä, eikä yksikään matkustaja kuollut kaasun palaessa syntyviin palovammoihin. Syylliseksi on esitetty ilmalaivan päälliskankaan kyllästysainetta, jota on myöhemmin käytetty rakettipolttoaineena. Onnettomuus lopetti täysin ilmalaivojen käytön matkustajaliikenteessä. Vielä myöhemminkin ilmalaivan tyyppisiä ilmapalloja käytettiin Pohjois-Atlantilla saattuiden tähystäjinä sukellusveneitä vastaan.

Nykyään ilmalaivojen täyttökaasuna käytetään palamatonta [[Helium|helium]]ia.