Ero sivun ”Raoul Palmgren” versioiden välillä

Vuonna 1926 Palmgrenin vanhemmat muuttivat Orivedelle ja Raoul lähti koulutielleen Tampereelle. Ylioppilaaksi hän kirjoitti [[Tampereen klassillinen lyseo|Tampereen klassillisesta lyseosta]]. Palmgren opiskeli historiaa, estetiikkaa ja sosiologiaa [[Helsingin yliopistossayliopisto]]ssa ja vuonna 1940 juuri valmistunut [[filosofian maisteri]] valittiin [[Tampereen kaupunginkirjastonkaupunginkirjasto]]n johtajaksi.

Palmgren osallistui talvisotaan[[talvisota]]an, mutta kirjoitti myöhemmin, että koki olleensa väärällä puolella.{{lähde}} Kieltäydyttyään jatkosodasta hänet tuomittiin [[Pelson vankila|Pelson]] ja myöhemmin [[Sukevan vankilaanvankila]]an. Raskaat ulkotyöt huonolla ravinnolla olivat viedä hengen, mutta pääsy kirjuriksi ja johtajan sihteeriksi pelastivat.

Sotien jälkeen Palmgren katsoi yhdeksi keskeiseksi tehtäväkseen tilinteon sotaan johtaneen 1930-luvun ja sen fasistisen ilmapiirin kanssa.{{kenen mukaan}} kanssa. Vuonna 1953 hän julkaisi näistä teemoista kertovan avainromaanin ''1930-luvun kuvat'' nimimerkillä R. Palomeri. Palmgren on kertonut [[Kalevi KalemaalleKalemaa]]lle (teoksessa ''Raoul Palmgren - suomalainen toisinajattelija'', 1984) romaanin päähenkilön Rolf Pahlmanin olevan tarkka kuvaus hänestä itsestään.

Palmgren toimi aktiivisessa yhteydessä [[Kiila|kulttuuriyhdistys Kiilaan]] ja johti 1930-luvulla [[Akateeminen Sosialistiseura|Akateemista Sosialistiseuraa]] ([[ASS]]). Hänen puheenjohtajakaudellaan ASS alkoi suomentaa marxilaista kirjallisuutta, muun muassa [[Karl Marx]]in ja [[Friedrich Engels]]in [[Kommunistisen puolueen manifesti]]n vuonna 1935 ja seuraavana vuonna Marxin teokset [[Gothan ohjelma]]n arvostelua ja [[Palkkatyö ja pääoma]]. Paria vuotta myöhemmin Palmgren toimitti ASS:n opintokerhoalustusten pohjalta oppikirjan marxilaisuudesta. Palmgreniin lisäksi kirjaan kirjoittivat [[Helmer Adler]], [[Olavi Selin]], [[Jarno Pennanen]], [[Mauri Ryömä]], [[Reino Oittinen]], [[Maija Savutie]] ja [[Cay Sundström]] freudilaisuudesta, luonnontieteistä ja työväenliikkeen taktiikasta sekä marxilaisesta valtio- ja historiankäsityksestä, sosiologiasta, talousopista ja estetiikasta. Kirja myytiin muutamassa kuukaudessa loppuun, eikä siitä otettu uusia painoksia.

Eräät Palmgrenin ''Soihtu''-lehdessä vuonna 1937 julkaisemat [[Lokakuun vallankumous|lokakuun 1917 vallankumousta]] ylistäneet kirjoitukset johtivat siihen, että yleinen syyttäjä nosti häntä vastaan syytteen "laillisen yhteiskuntajärjestelmämme halventamisesta", mutta oikeus vapautti Palmgrenin.

Sodan jälkeen Palmgren toimi [[Kansankulttuuri|Kansankulttuuri Oy:n]] kirjallisena johtajana ja [[Vapaa Sana (sanomalehti)|Vapaa Sana -lehden]] kulttuuritoimittajana ja päätoimittajana sekä vuodesta 1957 ensin [[Kemi]]n ja sitten Vaasan kirjastojen kirjastonjohtajana. Kolme vuotta väitöskirjansa valmistumisen jälkeen, vuonna 1968 hänet valittiin [[Oulun yliopisto]]n [[kirjallisuustiede|kirjallisuustieteen]] professoriksi.