Avaa päävalikko

Muutokset

1 033 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
laajennettu
Senaatissa ilakoitiin siitä, että Caesarin entiset kannattajat riitelivät keskenään. [[Cicero]], joka tuolloin oli vaikutusvaltaisimpia senaattoreja, alkoi tämän jälkeen kannattaa Octavianusta, jolla oli jo valmis armeija, jota senaatti saattoi käyttää Antoniusta vastaan. Octavianusta pidettiin myös kokemattomana, eikä hänen uskottu olevan yhtä vaarallinen kuin Antoniuksen. Cicero alkoi kampanjoida Octavianuksen puolesta ja yritti saada senaatin julistamaan Marcus Antoniuksen isänmaan viholliseksi.<ref>Cambridge Ancient History s.479</ref>
 
== Sota alkaa ==
Tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 43 eaa. konsuliksi jo aikaisemmin nimitetty [[Gaius Vibius Pansa Caetronianus|Vibius Pansa]] avasi senaatin istunnon. Monta päivää kestäneiden keskustelun tuloksena Octavianus nimitettiin senaattoriksi ja hänelle myönnettiin propreetorin ''imperium'', joka laillisti hänen siihen asti laittoman armeijansa. Senaatti määräsi vuoden 43 eaa. toisen konsulin [[Aulus Hirtius|Aulus Hirtiuksen]] ottamaan Octavianuksen armeijan komentoonsa. Senaatti lupasi myös maksaa Octavianuksen lupaamat 20&nbsp;000 sestertiuta Martian ja neljännen legioonan joukoille. Pansa sai määräyksen värvätä uusia legioonia sotaa varten. Ciceron yritykset julistaa Antonius valtion viholliseksi epäonnistuivat taas [[Lucius Calpurnius Piso Caesoninus|Lucius Calpurnius Pison]] vastustuksesta.<ref>Cambridge Ancient History s.480</ref><ref>Everitt 75–76, Dio Cassius [http://penelope.uchicago.edu/Thayer/E/Roman/Texts/Cassius_Dio/45*.html#29 45.29–38], Suetonius 10.10–12</ref> Hirtius ja Pansa olivat kummatkin maltillisia Caesarin kannattajia. Hirtius oli Caesarin entinen sotapäällikkö, ja hän oli myös tunnettu kirjailijana. Hän on muun muassa Caesarin Gallian sotaa käsittelevän teoksen viimeisen osan kirjoittaja. Kummatkin konsulit olivat myös hyvissä väleissä Ciceron kanssa.
 
 
Senaatissa toivottiin kuitenkin vielä Antoniuksen luopumaan aikeistaan. Fufius Calenuksen ehdotuksesta senaatti päätti lähettää ryhmän neuvottelemaan Antoniuksen kanssa. Ryhmään kuului muun muassa Ciceron vastustaja Piso. Jos Antonius ei perääntyisi Gallia Cisalpinasta tulisi senaatti julistamaan sodan häntä vastaan.<ref>Cambridge Ancient History s.480</ref>
 
[[Kuva:Marcus Aemilius Lepidus.jpg|right|thumb|Marcus Aemilius Lepiduksen kolikko. Lepidus oli Julius Caesarin kannattaja joka oli vuonna 44 eaa. Caesarin ratsuväen päällikkö eli ''magister equitum''.]]
Antoniuksen, Brutuksen ja Octavianuksen joukkojen lisäksi läntisissä provinsseissa oli Caesarin kannattajia joiden lojaalisuudesta senaattia kohtaan ei oltu varmoja. [[Lepidus]], Caesarin ''[[magister equitum]]'', oli [[Gallia Narbonensis|Gallia Narbonensiksessa]]. Galliassa oli myös Caesarin entinen upseeri [[Lucius Munatius Plancus]], joka oli Caesarin murhan jälkeen nimitetty Gallian maaherraksi. Lepidus ja Plancus lähettivät kummatkin kirjeitä senaatille joissa he kehottivat senaattia pyrkimään saada aikaan rauhansopimus Antoniuksen kanssa. Ainakin Plancus oli ollut yhteyksissä Antoniuksen kanssa. Cicero vastusti minkäänlaista sopimusta joka olisi jättänyt Antoniuksen komentoon minkäänlaisia joukkoja. Antonius yritti puolestaan saada Octavianuksen ja Hirtiuksen liittoutumaan kanssaan. Cicero tuomitsi Antoniuksen rauhanaikeet kolmannessatoista filippolaispuheessaan ja luonnehti tätä rikollisena. Cicero kirjoitti myös kirjeitä Lepidukselle ja Plancukselle, joita hän nuhteli heitä. Plancus lähettikin senaatille kirjeen jossa hän pyysi anteeksi käytöstään ja syytti tapahtumasta sotilaitaan joille Antonius oli tehnyt suuria lupauksia.<ref>Cambridge Ancient History IX s.470-471, 482-483</ref>
 
== Joukot ==
* [[Legio XII Fulminata]] (epävarma)<ref>[http://www.livius.org/le-lh/legio/xii_fulminata.html Livius.org - Legio XII Fulminata]</ref>
* Legio XXXV (yksi Antoniuksen makedonialaisista legioonista)<ref name="Cowan"/><ref name="Osgood50"/><ref name="Cicero F 10.30" />
 
Näiden joukkojen lisäksi läntisissä provinsseissa oli Caesarin kannattajia joiden lojaalisuudesta senaattia kohtaan ei oltu varmoja. [[Lepidus]], Caesarin ''[[magister equitum]]'', oli [[Gallia Narbonensis|Gallia Narbonensiksessa]]. Galliassa oli myös Caesarin entinen upseeri [[Lucius Munatius Plancus]], joka oli Caesarin murhan jälkeen nimitetty Gallian maaherraksi.<ref>Cambridge Ancient History IX s.470-471, 482</ref>
 
== Mutinan piiritys ==
20 299

muokkausta