|
'''Tunnusluku''' tarkoittaa seuraavia asioita:
'''Tunnusluvun''' tarkoitus on nimensä mukaisesti kuvata kiinnostuksen kohteesta jotain tunnusomaista eli olennaista – jotain, joka on luonteenomaista ja tärkeää kohteessa. Tunnusluvuilla on erilaisia käyttötarkoituksia ja kullekin käyttötarkoitukselle on oma teoriansa ja käytäntönsä. Tyypillisiä tunnuslukujen käyttötarkoituksia ovat
* Tunnistamisessa käytettyä lukua, esimerkiksi [[pankkikortti|pankkikortin]] tunnuslukua.
* Taloudessa tunnuslukuanalyysia eli [[tilinpäätösanalyysi]]a.
* Tilastotieteessä [[Tilastollinen tunnusluku|tunnuslukua]], joka tiivistää aineiston sisältämän informaation.
{{Täsmennyssivu}}
#Identifiointi eli tunnistaminen
#Tunnuslukuanalyysi
#Tunnuslukuohjaus
#Tilastollinen tunnusluku
'''Tunnuslukuidentifiointi eli tunnistaminen'''
Yleisimmässä käyttötarkoituksessa tunnusluvun avulla halutaan tunnistaa käyttäjä, asiakas tai kilpailija ja siten erottaa muista käyttäjistä, asiakkaista ja kilpailijoista. Käytännössä tämä tarkoittaa tunnusluvun antamista luottokortin omistajalle, sosiaaliturvatunnuksen antamista henkilölle tai kilpailunumeron antamista kilpailuun osallistuville. Tunnusluvun tarkoituksena on tunnistaa kohde ja erottaa se muista kohteista. Usein tunnuslukuun yhdistetään kirjaimia ja sitä kutsutaan myös tunnussanaksi. Usein tunnusluvun tai –sanan tarkoituksena on tunnistaa oikeuden omistaja tai vastuun kantaja ja erottaa niistä, joilla tätä henkilökohtaista oikeutta tai vastuuta ei ole.
'''Tunnuslukuanalyysi'''
{{Pääartikkeli| [[Tunnuslukuanalyysi]]}}
Tunnuslukuanalyysi on yritysten taloudellista suorituskykyä kuvaavien tunnuslukujen analysointiin ja vertailuun kehitetty menettely, jonka historia on runsaan sadan vuoden mittainen. Tunnuslukuanalyysissä tuotetaan yritysten tilinpäätöstiedoista vakiintuneiden kaavamuotoilujen avulla yritykseen tilaa, tuloksia ja kehitystä kuvaavia tunnuslukuja, jotka ovat vertailukelpoisia muiden yritysten kanssa. Tunnuslukuanalyysissä vertailukelpoisuus on välttämätön ominaisuus. Tunnuslukuanalyysissä suhteellisilla tunnusluvuilla on korostunut merkitys, koska ne ovat yritysvertailuissa absoluuttisia tunnuslukuja parempia vertailussa. Tunnuslukuanalyysi on alun perin syntynyt yrityksen ulkopuolisista tarpeista, mutta nykyään sitä käytetään myös yritysten sisällä eri yksiköiden vertailuun. Koska tunnusluvut tuotetaan usien tilinpäätösaineistosta, käytetään siitä myös nimitystä [[tilinpäätösanalyysi]]. Tunnuslukuanalyysin luvut ovat käyttökelpoisia tunnuslukuohjauksessa, missä niitä paljon käytetäänkin.
'''Tunnuslukuohjaus'''
{{Pääartikkeli|[[Tunnuslukuohjaus]]}}
Tunnuslukuohjaus on toiminnan ohjausta, jossa käytetään hyväksi tunnuslukuja. Ohjauksessa kiinnostuksen kohteena on tunnuslukujen ajallinen vertailu, joka kuvaa mitatussa kohteessa tapahtunutta muutosta. Tunnusluvun muutos kertoo siis jotain oleellista mittauksen kohteena olevan asian olemuksen muutoksesta. Tunnuslukuohjaus toteutuu siten, että toiminnan tavoitteet ja tulokset ilmaistaan tunnusluvuin ja niiden vertailu kertoo, missä määrin halutut asiat on saatu tehdyiksi. Tunnuslukuohjauksessa käytetään sekä absoluuttisia että suhteellisia tunnuslukuja.
'''Tilastollinen tunnusluku'''
{{Pääartikkeli|[[Tiastollinen tunnusluku]]}}
Tilastotieteessä havaintoaineiston ominaisuuksien kuvaamiseen käytettyjä lukuja kutsutaan tunnusluvuiksi (summary measures). Havaintoaineisto on kiinnostuksen kohteesta kokemusperäisesti hankittu numeroaineisto, josta tilastollisilla tunnusluvuilla voidaan kertoa oleellista ja tunnusomaista tietoa. Tunnusluvut jaetaan kahteen tyhmään, sijaintiluvut ja hajontaluvut. Sijaintiluvut kuvaavat nimensä mukaisesti hajonnan sijaintia. Tyypillisiä sijaintilukuja ovat keskiarvo, mediaani, tyyppiarvo eli moodi sekä erilaiset fraktiilit. Hajontaluvut kuvaavat havaintoarvojen poikkeavuutta toisistaan: Tyypillisiä hajontalukuja ovat vaihteluväli, kvartiiliväli, keskihajonta, varianssi ja variaatiokerroin.
[[Luokka:Taloustiede]]
[[Luokka:Johtaminen]]
[[Luokka:Tilastotiede]]
[[en:Statistic]]
[[fr:statistiques]]
[[ja:統計量]]
[[th:ค่าสถิติ]]
| 