Wikipedia

Ero sivun ”Panteismi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
[[Hindulaisuus|Hindulaisuutta]] on usein kuvattu panteistiseksi uskonnoksi, koska siinä kaiken uskotaan olevan osa maailmansielu-[[Brahman]]ia. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. [[Rafael Karsten]] totesi, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Filosofi [[Ibn Arabi]] tulkitsi islamilaista uskontunnustusta "La ilaaha illa-Allah" siten, että Allah on kaikki ja kaikki on Allah; että ainoa olevainen on Allah. Tämä on panteismia, eli uskoa siihen, että Jumala ja maailmankaikkeus ovat yhtä. 1600-luvulla elänyt rabbi Baal Shem Tov, Hasidi juutalaisuuden perustaja näki Jumalan jakautumattomana ja siten panteistisena.Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen kuten [[Paul Tillich]]: ''Jumala on olemassaolon rakenne''.
 
[[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|Hegel]] ([[1770]] - [[1831]]) julkaisi absoluuttisen [[idealismi]]nsa<ref>http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksalainen_idealismi</ref> sen jälkeen kun [[Kant]] oli hylännyt kaikki perinteiset todistukset Jumalan olemassaolosta. Hänen abstraktionsa esitteli [[Baruch Spinoza|SpinozanSpinozalaisuuden]] tyylisen panteismin, joka oli saanut vaikutteita Kantin transsendentaalisesta idealismista. Spinozan oppi oliei kuitenkaan paitsiollut panteistinen, myösvaan [[materialismi|materialistimaterialistinen]]nen ja jopa [[ateismi|ateistinen]], sillä hänen mukaansa luontoluontoa ja JumalaJumalaa, jotka eivät ole mitään muuta kuin laajennettua substanssia., ei tulisi palvoa hartaalla mielellä, vaan siihen tulisi suhtautua ainoastaan tieteellisen tarkastelun kautta hillitysti tulkiten.<ref>http://www.science.uva.nl/~seop/entries/spinoza/</ref>
[[Baruch Spinoza|Spinoza]] kammoksui palvovaa uskonnollista asennetta jota hän kuvaili hallitsemattomaksi heittäytymiseksi toivon tunteeseen paremmasta ja pelon tunteeseen pahemmasta.
 
[[Charles S. Peirce]]n käsitys maailmankaikkeudesta oli panteistinen, jonka hän sovitti Darwinin evoluutioteoriaan <ref>Burks Arthur W. : Peirce's evolutionary pragmatic idealism. Synthese volume 106, Number 3 / March, 1996. Springer</ref>. [[William James]]in mukaan [[pragmatismi]] on panteistinen filosofia<ref>William James: Pragmatism A New Name for Some Old Ways of Thinking http://www.gutenberg.org/dirs/etext04/prgmt10.txt</ref>. [[Albert Einstein]] kertoi uskovansa Spinozan jumalaan, joka on ”substanssi” eli luonto. Einstein kirjoitti [[Nature]]en vuonna [[1940]] artikkelin ''Science and Religion'', jossa pohti uskonnon ja tieteen välistä ristiriitaa. ArtikkelistaEinstein saaon panteistisienkuitenkin käsityksenkuvaillut tieteenitseään ja"uskonnolliseksi uskonateistiksi", välisestäeikä suhteestahän uskonut sieluun tai tuonpuoliseen. EinsteinEinsteinin ystävä [[Kurt Gödel]] uskoi universumin olevan Jumalan ilmentymän. Mutta uskoiko Gödel, että Jumala on yhtä kuin universumi on epävarmaa. Hän oli [[panenteismi|panenteisti]], mutta oliko hän ''panteisti'' on jäänyt hämäräksi<ref>http://www.stats.uwaterloo.ca/~cgsmall/Godel.final.revision.PDF |Christopher G. Small: Reflections on Gödel’s Ontological Argument. University of Waterloo</ref>.
 
Nykyajan looginen panteismi pohjaa [[Wittgenstein]]in tiukkaan logiikkaan, jolla hän perusteli uskoaan Jumalaan käyttäen aikansa loogisten positivistien keiltä. Wittgenstein näytti olevan samaa mieltä positivistien kanssa todetessaan, että ''Mitä emme voi tietää, siitä emme voi puhua'' . Vaikka hänen totesi, että metafyysisiä ideoita ei voida alistaa loogiseen analyysiin, silti oli mahdollista uskoa niihin<ref>http://www.solidstatelight.com/panthe/intro.htm Looginen panteismi </ref>.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Panteismi”