Wikipedia

Ero sivun ”Utajärven kirkko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tve4 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
62 696 muokkausta
p Heikki Väänäsiä riittää tällä seudulla :-)
p kielen- yms. huoltoa AWB
Rivi 1:
[[Kuva:Utajarvi_Church_2007_06_28Utajarvi Church 2007 06 28.JPG|thumb|260px|Utajärven kirkko kesällä 2007]]
 
'''Utajärven kirkko''' on [[Utajärvi|Utajärven]] evankelis–luterilaisen [[seurakunta|seurakunnan]] kirkko kuntakeskuksen länsipuolella, lähellä [[Valtatie 22|valtatietä 22]] [[Oulujoki|Oulujoen]] etelärannalla.
Rivi 7:
 
==Rakennustyöt==
Piispa Carl Erik Mennanderin tarkastuksen yhteydessä Oulussa 10. helmikuuta [[1760]] käsiteltiin Utajärven kylien anomusta kappelin rakentamisesta. Perusteluiksi todettiin muun muassa, että anomuksessa mainituissa kylissä oli noin 85 savua, vaikka [[torppari|torppareita]] ja sotamiehiä ei laskettaisi, ja että [[Muhoksen kirkko|Muhoksen kirkkoon]]on oli matkaa seitsemästä ja puolesta [[peninkulma|peninkulmasta]]sta lähtien. Seuraavana vuonna annetulla kuninkaallisella käskykirjeellä muodostettiinkin Utajärven kappeliseurakunta. Utajärven kirkon ja tapulin suunnittelu- ja muita asiakirjoja ei ole säilynyt, mutta [[Turun tuomiokapituli]]n kirjelmässä Utajärven kappelikysymyksestä 18. maaliskuuta [[1761]] todetaan, että tarpeet oli jo siirretty rakennuspaikalle. Samana vuonna oli tehty myös kirkon peltinen [[tuuliviiri]], joka oli vuoden 1894 korjaukseen asti kirkon länsitornin huipussa. Vuonna 1762 rakennusmenoiksi on kirjattu vain kaksi 24 [[taalari]]n rautaerää. Vuonna [[1763]] taas rakennusmestari Heikki Määtälle, joka todennäköisimmin oli Heikki Väänänen, sekä Matti Roiniselle oli kirjattu palkkana 307 taalaria ja 16 äyriä. Roininen oli todennäköisesti kirkon rakentamisen alkuunpanijoita. Rakennustyön ratkaiseva vuosi lienee ollut juuri 1762.
 
Kellotapulin valmistumisesta Heikki Väänänen kuittasi vuonna [[1768]] palkkana 360 taalaria. Noin 510 kiloa eli 3 [[kippunta]]a painava malmikellon teki vuonna 1763 Fahlstenin valimo [[Tukholma]]ssa, mutta se halkesi ja jouduttiin valamaan uudelleen [[1768]]. Korjatun kellon nostamisesta tapuliin Väänänen sai palkkana 18 taalaria vasta vuonna [[1772]].
Rivi 15:
==Kirkkotarha==
 
[[Kuva:Cenotaph_at_Utajarvi_churchCenotaph at Utajarvi church.JPG|thumb|260px|Sankarimuistomerkki.]]
 
Kirkkotarhasta on hyvin vähän asiakirjatietoja varhaisilta ajoilta. Vuonna [[1833]] mitattiin 20 kapanalan suuruinen metsäalue kirkkotarhan tulevia tarpeita varten, mutta vasta vuonna [[1851]] laaditussa [[isojako|isonjaon]] kartassa kirkkotarha on merkitty 0,560 [[tynnyrinala]]n suuruisena kuusikulmiona kirkon läheisyyteen. Kirkkotarhan [[hautausmaa]]käytöstä oli luovuttu pääosin jo [[1779]], kun Utajärvi oli saanut Syväojanniemelle hautausmaa-alueen. Siksi mainitun kartan arvellaankin esittävän kirkon alkuperäistä rakennuspaikkaa. Kirkkotarhan järjestelyihin vaikutti myöhemmin eniten sankarihauta, joka suunniteltiin kirkon eteläpuolelle arkkitehti [[Uki Heikkinen|Uki Heikkisen]] johdolla. Sankarimuistomerkin [[reliefi]]n suunnitteli kuvanveistäjä [[Oskari Jauhiainen]]. Vuonna [[1958]] kirkon luoteispuolelle pystytettiin [[Karjala]]an jääneiden vainajien puna[[graniitti]]nen muistomerkki. Vanhasta kirkkotarhasta on jäljellä vain [[1852]] kuolleen kappalaisen Emanuel Kolströmin haudalle pystytetty valurautaristi kivipylväineen ja kettinkeineen kirkon kaakkoispuolella.
 
==Kirkon sisustus ja kalusto==
Kirkkoon ostettiin [[Siikajoki |Siikajoelta]] talollinen Antti Nikkilältä [[1779]] puusta ja raudasta valmistetut kynttiläkruunut. Seuraavana vuonna talollinen Pietari Haloselta ostetttiin barokkiperinteinen kuusipiippuinen messinkikruunu. Kirkossa on myös alun perin 30-piippuinen suuriruhtinas [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]] 25-vuotisen hallituskauden muistokruunu vuodelta [[1880]]. Kirkkosalin alkuperäiset saarnatuoli, penkit ja [[kuori]]n kiinteä sisutus uusittiin vuoden 1894 suurten muutosten yhteydessä. Myöhemmin, vuonna [[1912]] hankittiin kaksi valurautaista lämmitysuunia Veljekset Friisin konepajalta [[Kokkola]]sta. Sähkövalaistus asennettiin [[1925]]. Vuonna [[1928]] hankittiin 9-äänikertaiset [[urut]] Tulenheimon tehtaalta [[Kangasala]]lta. Sotien jälkeen vuonna [[1948]] kirkkoon saatiin sähkölämmitys ja loistevalaisimet.
 
Ensimmäinen inventaarioluettelo kirkon kalustosta on tehty 8. elokuuta [[1836]]. Mahdollisesti vanhin esine on saarnatuolin kaiteella olleen tiimalasin kullattu [[barokki]]tyylinen jalka. Yksi [[messinki]]nen yksipiippuinen kynttiläkilpi on kirkon rakennusvuodelta 1762, jolloin kirkon tileihin vietiin myös kaluston ensimmäinen esine, puiset ruumispaarit. Vuonna [[1763]] hankittiin punaista [[verka]]a saarnatuolin ympärille ja alttarin peitteeksi. Ne poistettiin kalustoluettelosta vasta [[1895]] eli kun ne olivat olleet käytössä peräti 132 vuotta.
Rivi 28:
Kirkon alkuperäinen [[alttaritaulu]] vuodelta [[1838]] esitti Jeesuksen ylösnousemusta. Sen maalasi Muhoksen Laitasaaren kylän Koistilan tilan omistaja Jakob Wallin. Taulu paloi kirkon uudistamisen yhteydessä 1894 Siiran talon navetan mukana, jonne se oli siirretty korjaustöiden tieltä. Kirkon nykyisen alttaritaulun on maalannut taiteilija Olli Miettinen [[1949]], aihe on sama kuin Wallinin alkuperäisessä taulussa.
 
[[Kuva:Utajarvi_church_belltowerUtajarvi church belltower.JPG|thumb|260px|Kellotapuli.]]
 
== Lähteet ==
Rivi 35:
* {{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke=Utajärven kirkko |Ajankohta=|Osoite=http://www.utajarvenseurakunta.fi/perustiedot/kirkko |Julkaisija=Utajärven seurakunta |Luettu=28. kesäkuuta 2007}}
* {{Verkkoviite|Tekijä=Juhani Karanta |Nimeke=Pohjoispohjalaisia kirkkoja: Utajärven kirkko |Ajankohta=|Osoite=http://www.kirjastovirma.net/kirkot/utajarvi/ |Julkaisija=KirjastoVirma |Luettu=28. kesäkuuta 2007}}
 
 
[[Luokka:Utajärvi]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Utajärven_kirkko”