Ero sivun ”Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto” versioiden välillä

p
huoltoa , typos fixed: alunp → alun p, käsinkirjoite → käsin kirjoite, kamppanj → kampanj AWB
p (huoltoa , typos fixed: alunp → alun p, käsinkirjoite → käsin kirjoite, kamppanj → kampanj AWB)
'''Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto''' (SSN) (1906–19231906–1923) oli vasemmistolainen poliittinen nuorisojärjestö. Liitto oli perustettaessa lähellä [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen sosialidemokraattista puoluetta]] (SDP), mutta [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] jälkeen se valitsi viiteryhmäkseen [[Suomen sosialistinen työväenpuolue|Suomen sosialistisen työväenpuolueen]] (SSTP) ja kommunistit.
 
==Historia==
SSN ei aluksi ottanut kantaa sotaan eikä se pitänyt yhteyksiä sisarjärjestöihinsä Euroopassa. Liiton julkista toimintaa vähennettiin, koska sen olemassaoloa ei haluttu vaarantaa. Varovaisuutta alettiin epäillä ja järjestön elpyminen alkoi jo vuonna 1915. Agitaatio aloitettiin uudestaan ja jäsenmäärä alkoi kasvaa. Syksyllä 1915 SSN:llä oli 4 037 jäsentä. Vuoden 1916 lopussa määrä oli kolminkertaistunut ja syksyllä 1917 jäseniä oli jo yli 20 000. Organisaatiorakenteeseen lisättiin aluejärjestöt. Talvella 1915 SSN alkoi julkaista kaunokirjallista lehteä ''Nuoriso''.<ref>Parkkari 1970, s. 49–53.</ref>
 
Toukokuussa 1917 pidettiin Tukholmassa nuorisointernationaalin kokous, johon osallistui SSN:n Axel Åhlström. Kokous antoi Suomen nuorisoliikkelle tehtäväksi muun muassa nuorisoliikkeen herättämisen Venäjällä. Tämän seurauksena suomalaiset keräsivät Venäjän sosialidemokraattiselle työväenpuolueelle 6 000 markkaa. SSN:n viides, jo 1914 pidettäväksi alunperinalun perin aiottu, edustajakokous kokoontui Tampereella 19.–24. elokuuta 1917. 2. syyskuuta, kansainvälisenä nuorisopäivänä, SSN järjesti ensimmäisen oman mielenosoituksensa sotaa ja [[militarismi]]a vastaan.<ref>Parkkari 1970, s. 64,57.</ref> Sosialidemokraattinen varhaisnuorisojärjestö [[Työväen järjestönuorten liitto]] perustettiin lokakuussa 1917.
 
SSN:n johto ei ollut erityisen innostuneesti mukana [[punakaarti]]en muodostamisessa loppuvuodesta 1917. Se ei myöskään ollut valmistautunut vallankumouksellisen sodan mahdollisuuteen. Virallisesti SSN:n johto ei aluksi ottanut kantaa koko [[Suomen sisällissota|sisällissotaan]]. Työläisnuoriso lakkasi jälleen ilmestymästä. Tästä huolimatta nuoriso oli mennyt aktiivisesti mukaan toimintaan ja sen osuus punakaartien kokonaisvahvuudesta oli huomattava. Helmikuun lopulla SSN:n toimikunta julkaisi [[Työmies]]-lehdessä julistuksen, jossa kehotettiin nuoria aseisiin. Maaliskuun alussa perustettiin Helsingissä ensimmäinen erityinen nuorisokomppania.<ref>Parkkari 1970, s. 69–74.</ref>
 
===Lakkauttaminen===
Virkavalta seurasi julkista ja provosoivasti<ref>Saarela 1996, s. 248.</ref> esiintynyttä kommunistista nuorisojärjestöä tarkkaan. Julkisuudessa SSN:n lakkauttamista alettiin vaatia voimakkaasti loppuvuodesta 1922. 15. lokakuuta nuorisoliiton liittotoimikunnan jäsenet saivat haasteen Helsingin raastuvanoikeuteen. Asia oli esillä useita kertoja talven aikana. Vaatimuksia perusteltiin sillä, että järjestö oli liittynyt Kommunistiseen nuorisointernationaaliin ja sillä, että se teki yhteistyötä SSTP:n kanssa. Myös valtiopetokselliseksi tuomitun ''Herää! Käy taisteluun!'' -julistuksen levittäminen katsottiin raskauttavaksi asianhaaraksi. Liiton perustoiminta jatkui oikeustoimista huolimatta normaalina, vaikka taloudelliset vaikeudet alkoivat lisääntyä. SSN toimi aktiivisesti esimerkiksi sisällissodan veteraanien armahduskamppanjassaarmahduskampanjassa.<ref>Parkkari 1970, s. 118–121.</ref>
 
SSN ja kaikki sen perusjärjestöt lakkautettiin 11. huhtikuuta 1923 Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä. Tämän jälkeen järjestön kokoukset estettiin eikä toimintaa kyetty jatkamaan SSN:n puitteissa. Julistus toiminnan jatkamisesta ja uuden järjestön perustamisesta annettiin kuitenkin jo samana päivänä kuin päätös lakkautuksesta. SSN:n työnjatkajaksi perustettiin myöhemmin samana vuonna [[Sosialistinen nuorisoliitto]] (SNL).<ref>Parkkari 1970, s. 122–124.</ref>
 
==Tiedotus==
SSN:n äänenkannattajaksi perustettiin joulukuussa 1907 kuukausittainen ''Tuohus''. Osastot julkaisivat omia käsinkirjoitettujakäsin kirjoitettuja lehtisiään. Vuonna 1911 aloitettiin uusi sanomalehtityyppinen ''Työläisnuoriso''-viikkolehti.<ref>Parkkari 1970, s. 26,37.</ref> Työläisnuorison painosmäärä ylitti 10 000. Helmikuun alusta 1919 uudelleen ilmestymisensä Tampereella aloittanut Työläisnuoriso jäi sisällissodan jälkeen SDP:n kannattajille ja 1920 perustettiin SSN:n äänenkannattajaksi ''Nuori Työläinen''. Uusi lehti ylsi noin 20 000 levikkiin, mikä oli huomattavasti Työläisnuorisoa parempi tulos. 1920-luvun alussa SSN julkaisi runsaasti sosialistista kirjallisuutta. Kirjasten painosmäärät olivat noin 2 000–6 000.<ref>Parkkari 1970, s. 91,107.</ref>
 
==Puheenjohtajat==