Ero sivun ”Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p huoltoa , typos fixed: alunp → alun p, käsinkirjoite → käsin kirjoite, kamppanj → kampanj AWB |
|||
Rivi 1:
'''Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto''' (SSN) (
==Historia==
Rivi 23:
SSN ei aluksi ottanut kantaa sotaan eikä se pitänyt yhteyksiä sisarjärjestöihinsä Euroopassa. Liiton julkista toimintaa vähennettiin, koska sen olemassaoloa ei haluttu vaarantaa. Varovaisuutta alettiin epäillä ja järjestön elpyminen alkoi jo vuonna 1915. Agitaatio aloitettiin uudestaan ja jäsenmäärä alkoi kasvaa. Syksyllä 1915 SSN:llä oli 4 037 jäsentä. Vuoden 1916 lopussa määrä oli kolminkertaistunut ja syksyllä 1917 jäseniä oli jo yli 20 000. Organisaatiorakenteeseen lisättiin aluejärjestöt. Talvella 1915 SSN alkoi julkaista kaunokirjallista lehteä ''Nuoriso''.<ref>Parkkari 1970, s. 49–53.</ref>
Toukokuussa 1917 pidettiin Tukholmassa nuorisointernationaalin kokous, johon osallistui SSN:n Axel Åhlström. Kokous antoi Suomen nuorisoliikkelle tehtäväksi muun muassa nuorisoliikkeen herättämisen Venäjällä. Tämän seurauksena suomalaiset keräsivät Venäjän sosialidemokraattiselle työväenpuolueelle 6 000 markkaa. SSN:n viides, jo 1914 pidettäväksi
SSN:n johto ei ollut erityisen innostuneesti mukana [[punakaarti]]en muodostamisessa loppuvuodesta 1917. Se ei myöskään ollut valmistautunut vallankumouksellisen sodan mahdollisuuteen. Virallisesti SSN:n johto ei aluksi ottanut kantaa koko [[Suomen sisällissota|sisällissotaan]]. Työläisnuoriso lakkasi jälleen ilmestymästä. Tästä huolimatta nuoriso oli mennyt aktiivisesti mukaan toimintaan ja sen osuus punakaartien kokonaisvahvuudesta oli huomattava. Helmikuun lopulla SSN:n toimikunta julkaisi [[Työmies]]-lehdessä julistuksen, jossa kehotettiin nuoria aseisiin. Maaliskuun alussa perustettiin Helsingissä ensimmäinen erityinen nuorisokomppania.<ref>Parkkari 1970, s. 69–74.</ref>
Rivi 41:
===Lakkauttaminen===
Virkavalta seurasi julkista ja provosoivasti<ref>Saarela 1996, s. 248.</ref> esiintynyttä kommunistista nuorisojärjestöä tarkkaan. Julkisuudessa SSN:n lakkauttamista alettiin vaatia voimakkaasti loppuvuodesta 1922. 15. lokakuuta nuorisoliiton liittotoimikunnan jäsenet saivat haasteen Helsingin raastuvanoikeuteen. Asia oli esillä useita kertoja talven aikana. Vaatimuksia perusteltiin sillä, että järjestö oli liittynyt Kommunistiseen nuorisointernationaaliin ja sillä, että se teki yhteistyötä SSTP:n kanssa. Myös valtiopetokselliseksi tuomitun ''Herää! Käy taisteluun!'' -julistuksen levittäminen katsottiin raskauttavaksi asianhaaraksi. Liiton perustoiminta jatkui oikeustoimista huolimatta normaalina, vaikka taloudelliset vaikeudet alkoivat lisääntyä. SSN toimi aktiivisesti esimerkiksi sisällissodan veteraanien
SSN ja kaikki sen perusjärjestöt lakkautettiin 11. huhtikuuta 1923 Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä. Tämän jälkeen järjestön kokoukset estettiin eikä toimintaa kyetty jatkamaan SSN:n puitteissa. Julistus toiminnan jatkamisesta ja uuden järjestön perustamisesta annettiin kuitenkin jo samana päivänä kuin päätös lakkautuksesta. SSN:n työnjatkajaksi perustettiin myöhemmin samana vuonna [[Sosialistinen nuorisoliitto]] (SNL).<ref>Parkkari 1970, s. 122–124.</ref>
==Tiedotus==
SSN:n äänenkannattajaksi perustettiin joulukuussa 1907 kuukausittainen ''Tuohus''. Osastot julkaisivat omia
==Puheenjohtajat==
|