'''Käyttötaide''' on käytännön tarkoituksia palvelevaa [[taide]]tta, esimerkiksi [[taideteollisuus|taideteollisuuden]] tuotteita ja mainosgrafiikkaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}</ref><ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> [[Juliste]]et ja kirjan piirretty [[kuvitus]] ovat tämän ajattelun mukaan käyttötaidetta. Rajanvedot ovat kuitenkin historiallisesti nopeasti muuttuvia.
'''Käyttötaide''' on sovellettua taidetta, esimerkiksi [[kirja]]n piirrettyä [[kuvitus]]ta, eli [[taide]]tta jota käytetään esimerkiksi opetustarkoitukseen. Julisteet, mainosgrafiikka ja erilaiset taideteollisuuden tuotteet ovat tämän ajattelun mukaan käyttötaidetta. Rajanvedot ovat kuitenkin historiallisesti nopeasti muuttuvia.
Käyttötaiteen käsite on muunnettu johdannainen ns.niin sanottujen vapaiden taiteiden ja soveltavien taiteiden välisestä jaosta. Antiikissa ''Artes liberales'', vapaat taiteet olivat vapaille miehille tarkoitettuja moninaisia tietoja ja taitoja, joiden hallinta ja käyttö erottivat heidät orjista. Sittemmin käsitettä uudelleensovellettiinsovellettiin uudelleen taiteenlajien formaalistenmuodollisten luokittelujen tekemiseen ja taiteiden käyttötarkoitukset erotettiin määrittelystä erilleen. Sovelletut taiteet olivat esimerkiksi taideteollisuutta, jolla katsottiin olevan hyötykäyttöä päinvastoin kuin ns.niin sanotulla korkeataiteella, jolla oli etunaan aikaansaadatuottaa puhtaita eli pyyteettömiä taidenautintoja. Samaa perua on jako ns.niin sanottuihin ylempiin ja alempiin taiteisiin.
==Kritiikki Arvostelua ==
[[Pragmatismi|Pragmatistisen]] filosofian mukaan merkitys on käyttö (esim.esimerkiksi [[Charles S. Peirce]]). [[John Dewey|John Deweyn]] mukaan taideteos on kokemus. Tämäntapaisen ajattelun mukaan [[Immanuel Kant|kantilaista]] puhdasta, muusta kokemisesta eroavaa tai "ylempää"”ylempää” esteettistä kokemusta ei ole olemassa ja sitä myötä myös taidelajien hierarkisointi taideteosten käytön mukaan ei tee oikeutta taiteen tavalle olla olemassa. Samaa puolustaa taidemaailmassa viime aikoina tapahtunut uudelleenorganisoituminen ja eri taiteeenlajien väliset muutokset, jotka myös puoltavat em.edellä mainittujen jaottelujen hylkäämistä.
