Ero sivun ”Panssarinyrkki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ language eo
p kh
Rivi 2:
[[Kuva:Panzerfaust.jpg|thumb|300px|Panssarinyrkki ja Panssarikauhun ammus]]
[[Kuva:Tali-Ihantala.jpg|300px|thumb|Panssarinyrkeillä aseistettuja suomalaissotilaita ohittamassa tuhottua [[T-34]] -panssarivaunua [[Talin-Ihantalan taistelu|Tali-Ihantala]]ssa vuonna 1944.]]
'''Panssarinyrkki''' ({{k-de|Panzerfaust}}) oli [[saksa]]lainen [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikainen kevyt kerta[[sinko]]. Aseen eri versioita valmistettiin miljoonittain, ja myös suomalaisilla oli [[jatkosota|jatkosodassa]] käytössä saksalaisten toimittamia Panssarinyrkkejäpanssarinyrkkejä. [[Panssarikauhu]]n ohella panssarinyrkki on nykyisten [[sinko]]aseiden edeltäjä. Panssarinyrkin teho perustui suunnattuun räjähdysvaikutukseen. Kehittyneimmän mallin ampumaetäisyys oli 125 metriä.
 
Aseen paino oli noin 5 kg, mistä ammuksen paino oli noin 3 kg, ammuksen halkaisija oli 150 mm. Panssarinyrkki oli halpa massa-ase, vuonna 1944 valmistusmäärä oli yli 5 miljoonaa.
 
Nyrkki oli yhden miehen kertakäyttöinen ase joka muodostui putkesta ja putken päässä olevasta ammuksesta. Ammuksessa oli oma [[raketti]]moottorinsa joka vei sen muutaman kymmenen sekuntimetrin nopeudella kohteeseen;. sytytinSytytin räjäytti panoksen joka muotoutui kuumaksi metallisuihkuksi jonka nopeus oli 8 000 metriä sekunnissa ja joka porautui [[panssarivaunu]]n panssarin läpi ja kuumuudellaan aiheutti vaunun sisällä vaurioita, mahdollisesti jopa sen omien ampumatarvikkeiden räjähdyksiä. Aseen vaikutus ei siis perustunut iskuenergiaan.
Putken toisesta päästä purkautuivat rakettimoottorin kuumat kaasut, tämän vuoksi putken takana täytyi olla useiden metrien verran vapaata tilaa.
Rivi 14:
==Käyttö Suomessa==
 
Suomen käytössä oli kesällä [[1944]] Neuvostoliiton suurhyökkäyksen torjunnassa aseesta useimmiten tyyppi 30, jonka läpäisykyky suorassa kulmassa oli noin 200 mm ja kantama vain noin 30 metriä, nyrkki siis piti laukaista huomattavan läheltä. Kaikkiaan Saksasta ostettiin Suomeen 1944 yli 25 000 nyrkkiä. Alku ei sujunut aivan ongelmitta, sillä kaikki käyttöohjeet olivat saksaksi, ja uusi ase oli outo asia joukoille. Esimouto. hämmennystäHämmennystä aiheutti esimerkiksi se, että putken reikäpää piti suunnata kohteesta poispäin. SaksankielenSaksan kielen taitajat tai tekniikkaa ymmärtävät oivalsivat melko nopeasti, miten ase toimi ja miten sillä piti tähdätä. Aseen perässä oleva tulisuihkusta varoittava ilmoitus jäi usein huomioimatta, jolloin ampujan takana oleva vahingoittui tai kuoli, tai aseen käyttäjälle kävi niin jos hän sattui pitämään putken perää olkapäätään vasten tai takana oli kiinteä este.
 
== Lähteet ==