Ero sivun ”Verikoe” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Aiheesta muualla: +es |
p kh |
||
Rivi 2:
'''Verikoe''' on [[kliininen kemia|kemiallinen]], [[biokemia|biokemiallinen]], [[hematologia|hematologinen]] tai [[molekyylibiologia|molekyylibiologinen]] testi, joka tehdään tutkittavan [[veri|verestä]]. Tavallisesti verikokeen tarkoituksena on saada tietoa tutkittavan [[terveys|terveydestä]] tai diagnosoida sairauksia.
Ihmisestä verinäyte otetaan tavallisesti kyynärtaipeen [[laskimo|laskimosta]], tällöin saadaan laskimoverinäyte (''B'' tai ''vB''). Valtimoverinäytteitä (''aB'') tarvitaan veren happipitoisuuden ja [[keuhkot|keuhkojen]] toiminnan tutkimiseen. Yhä yleisempää on ottaa verinäyte myös sormenpäästä, jolloin saadaan kapillaarikokoverinäyte (''cB''). Kapillarinäytteitä käytetään mm. [[glukoosi]]-, [[hemoglobiini]]- ja
Erilaisia verikokeita merkitään lyhenteillä, joiden ensimmäinen osa, [[Luettelo systeemilyhenteistä|systeemilyhenne]] kertoo mistä veren osasta koe on tehty ja toinen osa minkä aineen pitoisuus tai lukumäärä testissä on määritetty. Joskus lyhenne voi olla kolmiosainen, jolloin viimeinen osa on tarkentava [[Luettelo tutkimuslyhenteiden takaliitteistä|takaliite]]. Tavanomaisia verikokeissa käytettyjä veren komponentteja ovat ''kokoveri (B)'', ''[[veriplasma]] (P)'' ja ''[[seerumi]] (S)''. Paastoa vaativissa verikokeissa systeemilyhenteen edessa on pieni f-kirjain. Tavanomaisia verikokeita ovat esimerkiksi [[hemoglobiini|hemoglobiinin]] (Hb) ja [[C-reaktiivinen proteiini|C-reaktiivisen proteiinin]] (CRP) pitoisuudet ja erilaisten verisolujen, kuten [[punasolu|punasolujen]] (Eryt) tai [[valkosolu|valkosolujen]] (Leuk) lukumäärä.
|