Ero sivun ”Ravinto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ay, la, tl muokkasi: hi |
|||
Rivi 8:
[[Hiilihydraatti|Hiilihydraateissa]], kuten [[sokeri]]ssa ja [[tärkkelys|tärkkelyksessä]], on energiaa 17 kJ/g. Perinteisen käsityksen mukaan terveessä ravitsemuksessa suurin osa energiasta tulee hitaista hiilihydraateista, joita saa esimerkiksi täysjyväriisistä ja täysjyväviljasta. Päivittäisestä energiasta 50–60 % tulisi saada hiilihydraateista, kuitenkin niin, että puhdistettujen sokereiden määrä ei ylittäisi 10 % energiansaannista. Aikuisen tulisi saada myös ravintokuitua 25–35 g päivässä.
[[Proteiini|Proteiineissa]], joita saa esimerkiksi lihasta, kananmunasta, kalasta ja monista palkokasveista, on energiaa 17 kJ/g eli yhtä paljon kuin hiilihydraateissa. Terveellisessä ravitsemuksessa proteiineista saadaan 10–15 % energiasta. Elimistö käyttää proteiineja lihasten rakennusaineena sekä monessa muussa tehtävässä. Hyviä proteiinin lähteitä ovat esim. soija, liha, kananmuna ja
[[Rasva|Rasvassa]] on energiaa 38 kJ/g, eli yli kaksi kertaa enemmän kuin proteiineissa ja hiilihydraateissa. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäisestä energiasta n. 25–35 % tulisi saada rasvasta, jotta [[välttämätön rasvahappo|välttämättömien rasvahappojen]] saanti tulisi taattua. Ihmisen elimistö osaa käsitellä parhaiten tyydyttymättömiä rasvahappoja. Koska rasvassa on erittäin paljon energiaa, rasvaa tarvitaan tilavuutena ja painona ajatellen paljon vähemmän kuin hiilihydraatteja ja proteiineja. Veren rasva-arvot riippuvat enemmän rasvan laadusta kuin määrästä. Riittävällä hyvien rasvojen syömisellä arvot pysyvät helpommin hyvinä. Kovia eli tyydyttyneitä rasvahappoja on mm. punaisessa lihassa, voissa ja kookosrasvassa. Pehmeitä, tyydyttymättömiä rasvoja puolestaan hamppu-, oliivi-, auringonkukka- ja rypsiöljyssä. Lisäksi kalanrasva on terveellistä ja siitä saa paljon D-vitamiinia.
| |||