Ero sivun ”Shuriken” versioiden välillä

'''Shurikenit''' ovat heitettäviä teräaseita. Shurikenia käsittelevää taistelutaitoa kutsutaan [[shurikenjutsu|shuriken-jutsuksi]].

 

Hyvin harvoin tällainen pieni teräase sai aikaiseksi vakavia vammoja puhumattakaan kuolemasta. Jos vastustaja haluttiin pelata kerralla pelistä pois käytettiin heittämiseen puukkoa tai lyhyttä miekkaa.

 

Samuraiden Shurikenina saatettiin käyttää pitkän miekan yhteydessä kuljetettua syömävälinettä jota opeteltiin varta vasten heittämään, Shurikenina käytettiin myös teroitettuja hiusneuloja. Joissain tapauksissa Bo Shurikenit oli tehty varta vasten heittoaseiksi, niitä saatettiin kantaa näkyvillä varustuksen yhteydessä esimerkiksi käsivarren tai säären suojuksessa, jossa ne toimivat lisäsuojana jos niille ei taistelussa ollut käyttöä.

 

Vanhimman katkeamattoman Japanilaisen [[bujutsu]] koulukunnan [[Tenshin shōden Katori shintō-ryū]]n ({{k-ja|手裏剣術|[[shurikenjutsu]]}}, heittopiikin käyttötekniikat) ovat tehokkaita kuuden metrin etäisyydelle saakka. Tämä tarkoittaa että heittopiikkien käytön hallitseva voi puolustautua salkoaseella (keihäs ''[[Yari (keihäs)|yari]]'' tai [[naginata]]) varustautunutta vastaan tarvitsematta jäädä näiden tehokkaalle toimintaetäisyydelle.<ref> * {{Kirjaviite| Tekijä= Risuke Ōtake | Nimeke= '''Katori shintō-ryū Warrior Tradition''' | Julkaisija= Koryu Books, Berkely Heights; New Jersey | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 1-890536-20-2 }} sivut 230-231 </ref>

 

Heittotähti tunnetaan myös nimillä ''shaken'' ja ''kurumaken''. Ne ovat olleet käytössä [[Ninja|ninjoilla]] ja [[samurai|samurailla]]. Todennäköisesti heittotähdet olivat enemmänkin Ninjojen välineistöä kuin Samurai-luokan aseita.

Heittotähdissä oli useita teriä, joskin neliteräiset olivat yleisempiä, sillä moniteräisempiä pidettiin liian huomiota herättävinä tai vaikeina käsitellä.