Ero sivun ”Hydraatti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
interwiki ym |
Vuo (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
[[Orgaaninen kemia|Orgaanisessa kemiassa]] puhutaan usein hydraateista, kun aineen [[empiirinen kaava]] vastaa [[yhdiste]]en ja veden kaavaa. Esimerkiksi [[eteeni]]n (C<sub>2</sub>H<sub>4</sub>) hydraattina voidaan pitää [[etanoli]]a (C<sub>2</sub>H<sub>5</sub>O). Käytännössä mitään yleistä hydraatioreaktiota ei ole, eli lisäämällä aineeseen vettä ei välttämättä synny sen hydraattia.
Monet metallisuolat muodostavat hydraatteja. Niissä vesi hajoaa tai veden ja [[metalli]]n väliin muodostuu aito kemiallinen sidos. Kun näin käy, ainetta ei enää välttämättä pysty kuivaamaan, koska vesi on reagoinut. Esimerkiksi [[sinkkikloridi]]n (ZnCl<sub>2</sub>) hydrautuessa muodostuu sinkkikloridihydraatti, jota kuumentamalla ei enää saada takaisin vedetöntä sinkkikloridia (ZnCl<sub>2</sub>) ja vettä, vaan [[sinkkihydroksikloridi]]a (ZnClOH) ja haihtuvaa [[vetykloridi]]a (HCl). Monet [[suola]]t muodostavat useita eri hydraatteja, jotka ovat erillisiä kemiallisia aineita.
Eräs yleisestä käytetty hydraatioreaktio on [[betoni]]n kovettuminen. [[Sementti]]jauho sisältää lähinnä kalsiumsilikaatteja, joiden hydraatio tuottaa kovia mineraaleja, joista kovettunut betoni muodostuu. Betoni ei siis "kuivu", vaan hydrautuu.
| |||